14.9.2015

Laavu, vasta-alkajille

Olenko jo sattunut mainitsemaan, että olen melko taitava käsistäni?! Jos en, niin tässä taas yksi taidonnäyte pikkukätösteni aikaan saattamana. Kyseessä on ns. paniikkilaavu, eli piti saada äkkiä jonkinlainen suoja talven puunhakkuureissuja varten.Viritelmä kyhättiin kahden männyn väliin mustekaloilla, jotta puun kuori ei vaurioidu.

Nopeatekoinen laavu









Kuten heti huomaa, niin se vaati kahden talven jälkeen pientä säätöä. Tällä kertaa ajateltiin tehdä hieman pitkäikäisempi versio, astetta korkeammalle levelille myös ulkonäöllisesti, sillä laavua joutuu tuijottamaan myös kesäaikaan, jos ei laita silmiä kiinni aina niityllä tepastellessaan. No pitkin vuotta olimme suunnitelleet monelaisia laavuja ja käyneet netissä kuukkeloimassa erilaisia malleja. Laavut vaikuttivat aika hankalatöisiltä. Niissä tarvittiin paljon lautaa ja harkkoja ja muuta härpäkettä, mitä nyt ei normi-ihmisen varastoista löytyisi. Ja todellakaan, mitään perustuksia ei aiota ruveta tekemään!!! Tuumasta toimeen siis.

Ex-navetasta (tulevaisuuden museosta) löytyi muutama varteenotettava heinäseiväs ja navetan vintiltä römölautaa, mitä ei oltu raaskittu heittää, saatikka polttaa nuotiossa. Lisäksi käytössä oli ohutta raudoituslankaa ja ruuveja. Ekana hakattiin rautakangella maahan kolot ja sujautettiin heinäseipäät pystyyn niihin. Sitten laitettiin toiset heinäseipäät noin 45 asteen kulmaan ja kiinnitettiin ne näihin pystyseipäisiin. Saattoi mennä liian jyrkäksi, mutta laavua käytetään lähinnä pakkasilla ja lumisateessa, joten ei haittaa, jos polville tippuu jotain...

Neljä heinäseivästä runkona
Sattuipa tappikolot sopivasti
Poikkilaudoitus
Seipäät kiinnitetiin yhteen rautalangalla. Tässä meitsin partiolaisidos, joka on mitä siistein ja lisäksi pitävä!







Katto vahvistettiin vielä rimoittamalla se ja nämäkin laudat sidottiin rautalangoilla.
Ei kannata tsuumata



Sitten seurasi ehkä osio, joka ei ole kaikkein silmää hivelevin, mutta sitäkin käytännöllisempi. Nimittäin, laudoitimme päädyt lumen ja tuulen estämiseksi. Vaihe oli hieman haastava, sillä emme olleet lovenneet seipäitä, eli lautoja ei saatu sitten ns. suoraan. Tai pystyseipääseen olisi pitänyt laittaa lopikka...
Valmis

Lopuksi viriteltiin pressu katon virkaan. Toinen pressu laitettiin suuaukon suojaksi. Sisälle kiinnitettiin taso, jossa voi säilyttää kuksat ja eväät. Trukkilavan etulautaan kiinnitettiin lauta ihan vaan huvikseen. Pannulle on vielä tehtävä jokin koukku.

On sanottava, että hyvä siitä tuli. Lisäksi opin, miten teen seuraavan laavuni (siis eri tavalla).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...