Taas on se aika vuodesta, että Piirakka-Akatemia avaa lyhyen mutta sitäkin kiihkeämmän opintokokonaisuutensa. Kyseessä luonnollisesti, aitojen ja taatusti hyvänmakuisten karjalanpiirakoiden valmistusprosessin praktinen toteutus huippuunsa tehokkaassa työelämässä oppimiseen perustuvassa jaksossa. Tänä vuonna on tiedossa jotain aivan uutta, mikä todistaa Piirakka-Akatemian ainutlaatuisen vahvuuden verrattuna perinteisiin opinahjoihin! Pysyäkseen ajan hermolla, on jokaisen uudistuttava ja tähän perustuu myös Piirakka-Akatemian jatkuva suosio. Miten, se selviää pikimmiten!
Tänä vuonna Piirakka-Akatemia todistaa vanhan kansan sanonnan "Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa". Saanemme esitellä (ja esittelemme vaikka nyt joku ei niin haluaisikaan tietää) teille Piirakka-Akatemian nuorimman opiskelijan, 1 kk ja 12 pv ikäisen pojan, jonka vanhemmilla on mieletön palo oikeaoppisten karjalanpiirakoiden valmistusprosessin omaksumisen tärkeyteen jo näinkin nuorella iällä (siis lapsen). Tämä perustuu samaan teemaan kuin vauvauinti: pienen lapsen sukellusrefleksiä hyödynnetään reilun puolivuotiaan ikään saakka. Sen jälkeen vaikkapa kesämökin laiturilta veteen tippuessaan (siis APUAAA!!!) refleksi automatisoituu ja lapsi ei vedetä vettä keuhkoihinsa. Ja kun tätä taitoa (siis piirakantekemistä) vahvistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, lapsi eli myöhemmin ehkä jo aikuisikäinen piirakanpaistaja, löytää tämän refleksinsä asettaessaan ensimmäistä kertaa esiliinan vyötäisilleen ja aloittaessaan piirakkataikinan tekoa. Oletuksena on, että hänestä sukeutuu Ikosten suvun mahdollisesti toiseksi paras piirakkamestari.
 |
| Ai mää vai? |
Piirakka-Akatemia korostaa erityisesti rypyttämisen merkitystä! Se on tärkein taito piirakan esteettisen muodon aikaansaamiseksi ja tämän takia on erittäin tärkeää, että nuori opiskelijamme saa kiinni tästä taidosta jo näinkin varhaisessa ikävaiheessaan. Niinpä hän osallistuu kurssille oman HOKS:n eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa mukaisesti. Kuten kuvasta näkyy, hän ottaa opinnot tosissaan ja yrittää opiskella ryppyjen tekniikkaa omatoimisesti (tai niinhän sitä luultiin).
Piirakka-Akatemian HOKS:n laatija on ammatillisesti pätevä ja itse asiassa jopa oman alansa emerita, vaikka ei olekaan professori eikä piispa, mutta eläkkeelle jäänyt muu merkittävä ammattilainen joka tapauksessa. Uskomme, että hän pystyy tulkitsemaan opiskelijamme pienimpiäkin toiveita, kuten röyhtäisytarvetta, vaipanvaihtoajankohtaa ja imetykseen liittyviä teknisiä valmisteluja. Lisäksi Piirakka-Akatemian kokonaisvaltainen oma osaaminen, reflektointi ja asioiden priorisointi, takaavat taatulla laadulla myös tämän vuotisen, korkealaatuisen lopputuloksen.
Tavoitteena on siis pitää intensiivinen kurssi piirakantekotaitojen saloihin perehtyvälle, tulevaisuuden piirakkamestarille. Opettajankoulutuksessa korostettiin suunnittelun merkitystä ja voinemme todeta, että jo ensimmäisen kurssin toteutettuamme olimme riittävän kehittyneitä ymmärtämään sen, että joustaminen, suunnitelmien muuttaminen ja kokonaisuuksien hallinta pienistä takaiskuista huolimatta on tärkeintä. Siispä seuraavaksi referaatti päivän tapahtumista.
Opiskelija saapui kurssille noin 1½ (puolitoista) tuntia myöhässä aloitusajankohdasta avustajansa saattelemana. Avustajan läsnäolo vaikutti siihen, että opiskelija oli erittäin, erittäin unelias (mitä yleensä esiintyy opiskelijoilla korkeintaan koulutuksen loppuvaiheessa ja Piirakka-Akatemian kursseilla ei koskaan), ja hänet henkilökohtaistettiin seuraamaan piirakantekoprosessia ns. etänä, makuuhuoneen sängyn päältä. Tässä vaiheessa Piirakka-Akatemian sillä hetkellä ainut henkilökuntaan kuuluva, ylintä hallintavaltaa käyttävä henkilö, oli jo laittanut tulen puu-uuniin (ja lisännyt puita sinne jatkuvalla syötöllä), valmistanut riisitäytteen (ennakoivasti edellisenä iltana), tehnyt kuoritaikinan, jakanut sen tarkalleen 95 osaan ja pualikoinut ne. Edessä odotti piirakoiden täyttäminen, rypyttäminen, paistaminen, voitelu ja hauduttaminen.
 |
| Onko kurssi alkanut? |
Opiskelijan osoittautuessa kykenemättömäksi osallistumaan prosessiin, Piirakka-Akatemian ylin johto teki päätöksen, jonka avulla osallistettiin opiskelijan avustaja tekemään erilaisia hanttihommia, jotta prosessi saatiin etenemään. Avustajan lievistä vastaväitteistä huolimatta (pienimuotoinen murjottaminen) tuloksia alkoi syntyä ja puu-uunin tuhkat saatiin vedettyä tuhka-pesään (ei kuitenkaan uurnaan, mikä sekin on edelleen tekemättä), häkäpelti avattua ja monimutkainen ja erityistä ammattitaitoa vaativa piirakoiden täyttäminen ja rypytysvaihe aloitettua.
Tässä vaiheessa opiskelija suvaitsi ilmoittaa, että häntä ei kiinnosta pätkänkään verran mitkään karjalanpiirakat, etenkin jos niissä ei ole käytetty täytteen maitona rintamaitoa! Tämän hän ilmaisi kovaäänisellä huutamisella, mikä oli aivan uusi kokemus koko Piirakka-Akatemian historiassa! Koska näin ei luonnollisestikaan oltu voitu toimia (rintamaitoon puuron keittäminen) opiskelija ilmoitti äänekkäästi vastalauseensa ja kritisoi kurssin sisältöä mm. itkemällä hyvin alkukantaisesti ja korviavihlovasti. Tässä vaiheessa hänen avustajansa päätti lopettaa muutenkin hänen osaamistaan halventaviksi määrätyt avustustehtävät ja vetäytyi opiskelijan (olisiko hänet pitänyt erottaa jo tuossa vaiheessa Piirakka-Akatemian kurssilta?!) kanssa lounastauolle.
 |
| Hoks? |
Jos Piirakka-Akatemian johto ei olisi ollut ns. eilisen teeren poikia, akatemia olisi kohdannut jonkinlaisen katastrofaalisen takaiskun. Mutta ei! Homma oli täysin hanskassa ja lounastuokion aikana, (mikä kestoltaan oli epäilyttävät 2 tuntia), ylin johto pani parastaan: täytti ja rypytti piirakoita, paistoi niitä puu-uunissa (jonka arina oli uusittu ja joka todellakin paistoi piirakoita noin 10 minsaa / pellillinen), vei käytetyt pellit jäähtymään, kasteli paistetut piirakat voi-vesi seoksessa samaa kaavaa toisten siihen saakka, kunnes kaikki 95 piirakkaa oli saatu hautumaan. Tämän jälkeen alkoi tilojen siivous.
Opiskelija, joka oli pysytellyt vaiti miltei koko koulutuksen ajan, havahtui viimeistään siinä vaiheessa, kun herkullinen karjalanpiirakoiden tuoksu kiiri hänen nenäänsä. Hieman epäselväksi jäi, johtuiko opiskelijan suhtautuminen iltapäivän koulutukseen piirakoiden vetovoimaisuudesta vai hänen avustajansa avuista. Rehellisenä reflektoijana Piirakka-Akatemia veikkaa jälkimmäistä.
 |
| Motivaatio kateissa? |
Summa summarum, kuten myös Piirakka-Akatemiassa on tapana sanoa: Jatkossa Piirakka-Akatemia ei varsinaisesti suosittele alle 5-vuotiaita opiskelijoita kursseille, vaikka miten tiukka taloustilanne olisi käsillä. Heidän toimintansa ei vielä ole riittävän ennakoitavaa, jolloin vastuu toteutuksesta jää täysin henkilökunnan varaan.
Varsinaiset tuotokset, kuten kaikkina aiempinakin vuosina, ovat kuitenkin huippulaatua! Piirakka-Akatemia ei koskaan, ei koskaan laske laatukriteereitään ja ne saavutetaan aina, olipa tilanne millainen tahansa! Tyytyväisenä voimme siis todeta, että vaikka tämänvuotinen kokeilumme ei ihan mennyt nappiin opiskelijavalinnan suhteen varsinaiset tuotokset, riisipiirakat, osoittautuivat jälleen kerran aivan loistaviksi ja Piirakka-Akatemia voi sulkea ovensa vuodelta 2023!
Seuraa mainoksiamme; kursseille on mahtava tunku ja kursseillemme on vaikea päästä...
