Lomalla tapahtuu, osa 2

Onpas ollut suuri yllätys, että Kuusamossa on ollut todella upeita lomasäitä. Paitsi eilen, jolloin satoi kaatamalla. Aika kului kuitenkin rattoisasti Lomaympyrän laatupäällikön soittoa odotellessa, jota ei kuulunut koskaan.

On se tässä suomalaisessa bisneksessä ihmeellistä, että asiakas tuntuu olevan se vihonviimeinen syntisäkki, joka voidaan ensinnäkin syyllistää kaikesta ja jättää kaiken kukkuraksi odottamaan yhteydenottoa päiväkausiksi. Tuossa meitsin pakastinepisodissahan tuli selväksi se, että minä tein virheen, kun menin sulattamaan umpijäässä olevan pakastimen. Koska esitteessä ei lukenut "jääkaappi ja pakastin", pakastinlokeron ei välttämättä tarvitse olla käyttökunnossa. Mutta olisiko sen oltava kunnossa, kun se kuitenkin on jääkaapissa oleva olennainen osa? Tätä siis Lomarenkulan laatupäällikkö pohtii mökin omistajan kanssa jo toista päivää...

Samalla Lomarinkelin logiikalla, joskin hieman kärjistäen (myönnän):
- saunassa ei tarvitse olla kiuasta tai kiukaan ei tarvitse ainakaan olla kunnossa, ellei esitteessä ole mainintaa "sauna JA kiuas"
-veneessä ei tarvitse olla tulppaa, ellei esitteessä ole erikseen mainittu "käytössä vene JA tulppa"
-puuliiterissä ei tarvitse olla puita, ellei esitteessä ole mainintaa "puuliiteri, jossa MYÖS puita"

No ei nyt ihan irtoa tuo herja ja itse asiassa on ihan sama, mitä Lomarinkulan edustaja joskus vastaa. Olin itse ajatellut, että he voisivat palauttaa vaikka ihan nimelliset parikymppiä, eli puolen vuorokauden vuokrasumman. Se olisi ollut kädenojennus, sillä nythän tuo heille kuuluva työ tuli asiakkaan toimesta tehtyä. En toki olisi itsekään sitä tehnyt ellei olisi ollut pakko, sillä mikäli olisin jättänyt pakastimen sulattamatta, myös jääkaapissa olevat ruuat olisivat osittain jäätyneet ylähyllyillä ja ne jätskit sulaneet... Sähkönkulutuksesta nyt puhumattakaan.

Muutenkin toivoisin, että lomamökin huoltajilla riittäisi sisua heittää esimerkiksi 12.6.2012 viimeisellä käyttöpäivällä varustetut kaurahiutaleet menemään. Sama koskee myös vanhentuneita mausteita ja kahvipussien jämiä, joita ei kukaan oikein viitsi laittaa roskiin. Asiakkaalle se ei tietenkään kuulu ja niinpä kaikki vuokralaiset tunkevat mökille tullessaan vanhat einekset perimmäiseen nurkkaan ja nostavat ne lähtiessään takaisin. Sama toistuu viikosta toiseen. Itse nakkasin nuo kolme vuotta vanhat ruuat menemään, jotta sain tilaa omille ruuille. Huomaakohan mökin huoltaja asian ja lähettää laskun perään kaurahiutalepaketista...

Lomalla tapahtuu, osa I

Meikäläinen pääsi lopultakin lomalle! Te kaksi uskollista lukijaani voitte ihmetellä, että enkös ole ollut lomalla joulukuusta saakka, kun VV käynnistyi. Mutta en siis ole! Lomalla olo on ihan eri asia kuin vuorotteluvapaalla oleminen. Toki joitakin yhteneväisyyksiä saattaa havaita, jos nyt oikein alkaa miettimään; kuten se, että voin nukkua aamulla pitkään jos sattuisi nukuttamaan (yleensä ei satu - nukuttamaan siis), tai se, että ei ole mitään kovin tarkkaa minuuttiaikataulua ellei ole menossa vaikka lääkäriin (yleensä en ole), tai se, että voin hengata yöpuvussa vaikka puolille päivin saakka (tytön mielestä vaatetukseni muistuttaa niin paljon muutenkin yöpukua, että ihan sama missä kuosissa hengaan).

Minulla vv:n perimmäinen tarkoitus oli viettää laatuaikaa oman äitimuorin kanssa ja tämä onkin toteutunut mitä suurimmassa määrin. Mutta jotain rajaa sentään siinäkin pitää olla ja niinpä pääsin lopulta Kuusamoon perinteiselle fillariviikolle! Tai pääsin ja pääsin on lievästi ilmaistu. Pitäisi olla itsestään selvää, että saan tämän ikäisenä tehdä mitä haluan, mutta eipä se olekaan. Piti säätää Kakkosen kanssa ja sehän tarkoittaa, että minä joustan. No, lopulta nähtyäni jopa Suzy Quatron ilmielävänä, pääsin lähtemään. Kuten niin monesti muulloinkin, Kuusamo osaa yllättää.

Tai tarkemmin sanottuna lomamökki, joka ei ollut se perinteinen kirpunkokoinen aurinkokennoilla toimiva mökki, vaan oikein lomapylpyrän kautta varattu mökki. Aiemmin olemme lomaympyrän mökeillä joutuneet tappamaan hiiriä tai pesemään astioita vessaharjalla tai peseytymään itse siivousvadeissa, mutta nyt harmitus kohdistui jääkaappiin.

Ensin iloinen asia: mökissä oli jääkaappi ja oletimme tietenkin, että siinä on myös pakastuslokero. Tämä olisi meikäläiselle jotain aivan mielettömän luksusta näillä Kuusamon reissuilla ja niinpä ostimme tietenkin kaikkea mahdollista pakastimeen tungettavaa kassit täyteen. Eipä arvattu, että pakastuslokero oli niin umpijäässä, ettei sinne sopinut edes jäätelötikku, syötynäkään...

Kuumaa vettä...

 Niinpä tuumasta toimeen ja soitin oitis mökin huoltajalle. Hän ihmetteli, mitä ruokaa oikein aion laittaa pakastimeen, eli miksi minä nyt ylipäätään tarvitsen pakastinta. Koska olen luonteeltani viilipyttyjen isoäiti, sain hänet ymmärtämään, että viikon reissulla saattaa olla yhtä jos toistakin pakastimessa säilytettävää (Fresitan lisäksi)... Kaveri lupasi ottaa yhteyttä mökin omistajaan asian ratkaisemiseksi.

Koska kyseessä tuntuikin olevan huomattavan visainen ongelma, soitin tunnin päästä ja utelin, että miten nyt tehdään, kun ruuat lämpenevät kuistilla. Tämä oli tietenkin melkoinen ihme näillä kesäsäillä, mutta alkoi jo tympimään, kun tunti mökille saapumisen jälkeen tavarat olivat vielä kasseissa purkamatta. Kaveri lupasi, että voimme viedä pakastettavat tavarat naapurimökkiin, jonne saapuisi mökkeilijät vasta seuraavana päivänä. Lisäksi hän ohjeisti, että voimme itsenäisesti sulattaa pakastimen esimerkiksi hakkaamalla jäitä puukolla?!

Tuumasta toimeen siis! Emme tietenkään hakanneet jäitä puukolla, kuten jokainen voi ymmärtää. Jää oli yhtä paksua kuin ikijää, joten jouduimme vaihtamaan tiuhaan tahtiin kuumavesikattiloita. Niinpä noin kolmen tunnin kuluttua meillä oli sulatettu pakastin, haettu kamat naapurin pakastimesta ja tungettu loput einekset jääkaappiin. Lopputuloksena saimme seuraavaan iltaan kestäneet jäät, kuten tuosta kuvasta voi päätellä.

Jäitä grogilasiinko?

No homma eteni siten, että laitoin erittäin asiallisen ja fiksun viestin paikallisen lomamylpyrän laatupäällikölle, kuvien kera ja kysyin, onko aihetta jonkinmoiseen hyvitykseen myös heidän puolesta. Sain soiton noin parin tunnin kuluttua viestistä, kun kyseinen päällikkö nöyrtyi ottamaan yhteyttä.

Ihan ekana hän sanoi, että siinä mökin esittelyssä ei nimenomaan mainita, että jääkaapissa on pakastuslokeroa. Keskustelun aikana hän sitten myönsi, että jos siinä sellainen on, niin olisihan sen tietenkin oltava kunnossa. Kun lisäksi mainitsin, että jääkaapista puuttuu oven sivupidikkeet eikä hyllyille näin ollen voi laittaa mitään (eikä sitäkään mainittu esitteessä), hän sanoi soittavansa mökin omistajalle ja ottavansa minuun yhteyttä pikimmiten.

Mökin omistaja onkin varmaan lähtenyt livohkaan, sillä en ole saanut soittoa vieläkään ja taitaa toimistoaika olla umpeutumassa. Ymmärsin asian: koska esiteessä mainittiin vain jääkaappi, ei kannata valittaa siitä, että siinä oleva pakastuslokero on rikki. Olisiko se vähän sama, että kun mainittiin, että käytössä on vene (mutta korkki on hävinnyt), niin olisi turhaan lähteä valittamaan korkinkaan puutteesta???