Pupakoiden laihdutusvinkki - siis todella luotettava

Naisvaltaisessa työyhteisössä ei aina voi välttyä siltä, että siellä harrastetaan jojoilua, siis ei jojon vaan oman painon kanssa. Tähän kyllästyneenä esittelen nyt yhden vinkin, joka ainakin omalla kohdallani toimi sen ajan, mitä nyt tuollaiset keskivertovinkit muutenkin toimivat. Ja näin se menee!

Vaaka ja vaatteet (lähinnä omat) lienevät melko keskeisessä osassa laihduttamista. Vaakan avulla saadaa faktatietoa painonhallinnasta ja vaatteiden avulla luodaan fiktio asiasta. Nykyiset vaakat ovat kehittyneet entisaikojen puntareista melkoisesti ja niiden totuusaste on huomattavan korkea. Mikäli on sattunut ostamaan digitaalivaakan, sen tuunaaminen mieleiseksi (siis kilomäärän suhteen) vaatii huomattavasti enempi harrastuneisuutta kuin alkeellisempien mallien, missä vakioitua painoa saattoi huomaamattomasti pyöräyttää hieman alaspäin jo ennen varsinaista punnitusta. Tämä olikin erittäin näppärää silloin, kun kyseessä oli kimppapainonpudotus ja kaveri ei huomannut niksiä...

No, itse innostuin eräänä aamuna valtavasti, koska vaakalle noustessani olin laihtunut yön aikana 3 kiloa! Siis ällistyttävät kolme kiloa, enkä muistanut nähneeni edes unta saunomisesta. Koska meikäläinen on kirpunnylkijän sukua, niin nollasin vaakan ja astuin sille erittäin varovasti uudestaan. Kyllä, kolme kiloa tippunut! Ja vielä kolmannen kerran! Uskottava se on ! JIHUU!!!

Housut eivät tuntuneet ihan niin väljiltä kuin tuohon painomäärään olisi voinut luulla, mutta tempaisin heti uuden puseron, jonka olin ajatellut panna päälleni vasta laihduttuani muutaman kilon (niin kuin present itselle) ja tepasteltuani kokovartalopeilin edessä, minusta todella näytti siltä, että kilot ovat saaneet kyytiä! Ja heti laittamaan viestiä kollegalle (siis tämmöisen asian voi TOD. ilmoittaa kollegalle jo klo 06.30), että minä olen laihtunut 3, kolme, tree, trai, tres jne. kiloa!

Mahtava fiilis töissä! Valtavasti energiaa ja hyväntuulisuus oikein pursui minusta. Kollegan viesti tuli sitten huomattavan pitkän ajan kuluttua ja jotenkin aistin siitä lievää masentuneisuutta, koska siinä tuotiin esille kylläkin iloisuus minu n puolestani, mutta myös hänen oman kehittymättömyys painonhallinnassa. Mutta se ei minua surettanut, meinasin tekstata, että kannustan sinua kyllä ja yhdessä selvitään, mutta ajattelin, että olisiko se ollut jo liian paksua - HAHHAH!

Mutta voih! Euforinen tunteeni ei kestänyt siis kovinkaan kauaa. Soviteltuani erinäisiä kaapissa odottelevia housujani (nämä 2kg jälkeen, nämä 5kg jälkeen jne.), mieleeni hiipi sittenkin se heti alussa intuitiona humahtanut ajatus, että vaaka näyttää väärin. Minä, joka yleensä siis uskon intuitioon, ohitin tuolloin tunteen, koska nimenomaan tässä painoasiassa faktat eli kilomäärä oli se oleellisin asia. Tsekkailimme vaakaa. Lapseni ymmärsi asian nopeasti (mikä ei sinänsä ole ihme, onhan hän suoraan perinyt minulta kaikki oleelliset ominaisuutensa). Harvinaislaatuisen siivouspuuskan aikana, jonka olin saanut siis muutama päivä aiemmin, olin halunnut myös lisätä estetiikkaa kodissamme ja olin vaihtanut vaakan alla olevan maton entisestä ohuesta surkeasta littanasta paksumpaan ja kauniimpaan...

Ehkä minun puhtausalan kouluttajana olisi pitänyt ymmärtää, että mitä paksumpi matto, sen enempi se kätkee sisäänsä. Tässä tapauksessa kiloja. Kovalla lattialla huomasin, että painoni oli yllättäen palannut, ei ihan samaan, mutta kuitenkin. Sniif! Mutta jos haluat olla muutaman hetken iloinen ja vinguttaa kollegaa itsesäälissä, niin kokeile :)

Pitäisiköhän laittaa kollegalle tekstari; no eipä tässä nyt taida olla tämmöisille asioille aikaa...

Päivä Sipi Sammakkona

Mihinkäpä sitä ei meikäläiset taipuisi alan puolesta! Vaikka kaikkein kiihkein toiveeni on yhä edelleen olla päivä banaanina, nimenomaan reilun kaupan banaanina, olen joutunut tyytymään sammakon rooliin. Eipä silti, upea ja uskomaton kokemus sekin.

Sipi Sammakko on vihreäasuinen suuri sammakko, joka koikkelehtii lasten ilona ja saa heidät innostumaan jätteiden lajittelusta ja yleensäkin ympäristön siisteydestä. Sipin avulla pienimmätkin ymmärtävät, miten tärkeä ja iloinen asia on laittaa kaikki tavarat oikeille paikoille, huolehtia ympäristöstä ja sen siisteydestä. Suomen Siivousteknisen liiton sivuilta suora lainaus: "Sipi Sammakon siivouskoulu on osana Suomen Siivousteknisen liiton siisteyskasvatusprojektia, jonka tavoitteena on saada lapset, nuoret ja heidän kasvattajansa ottamaan vastuuta siisteyden ja järjestyksen ylläpidosta sekä arvostamaan ympäristön puhtautta." Sipi Sammakko asustaa tietenkin Suomen Siivousteknisen liiton toimistossa ja loikkii tarpeen mukaan eri paikkakunnille ympäri Suomea..

Muutama vuosi sitten meillä oli oppilaitoksessa tutustumispäivä ja saimme tietty Sipin vauhdittamaan päiväämme. Olimme keksineet erilaisia tapahtumia; Sipi auttoi lapsia lajittelemaan erilaisia jätteitä, kaikki saivat kokeilla vesi-imurilla imuroimista, opeteltiin käsien pesemistä ja oli jopa piirtelynurkkauskin. Mutta päivän kohokohta oli ehdottomasti Sipi!

Lapset seurasivat käytävillä koikkelehtivaa Sipiä kuin hai laivaa. Koikkelehtiminen kävi ihan työstä, koska puvun sisällä oli, huhhuh, todella kuuma! Koikkelehtiminen onnistui kylläkin muuten täydellisesti, koska isojen räpylöiden nosteleminen oli melkoinen operaatio ja oikeasti alkoi tuntua itsestäkin, että puolen päivän aikaan maistuisi kunnon kulaus vettä ja pari kärpästä...

Oli oikeastaan hauskaa seurata ihmisten hymyileviä ja iloisia katseita, etenkin kun vain harva tiesi, kuka puvun sisällä olikaan. Minun lisäkseni myös tiimikoordinaattorimme sonnustautui Sipin sisuksiin ja meille molemmille jäi lähtemättömät muistot tuosta päivästä.

Mieleenpainuvin ja liikuttavin hetki oli se, kun seisoin käytävällä lapsilauma ympärilläni ja äkkiä tunsin, paksun nahkani läpikin, miten pieni käsi kosketti varovasti ja hellästi Sipin massua ja ihastusta täynnä oleva ääni lausui rakkautta täynnä: "Sipi!". VOIH! Ihana kokemus!

Tähän yritetään saada skanattua kuva Sipistä...

Mikä on oikein?

Opiskelijat pyytävät usein meitä kouluttajia näyttämään mikä on oikea tapa tehdä joku asia tai kertomaan oikean vastauksen johonkin asiaan. Yhtä usein joudumme aiheuttamaan opiskelijoille pettymyksen eli emme voi emmekä halua antaa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Useimpiin kysymyksiin sellaista ei edes ole olemassa. Voimme toki kertoa erilaisia vaihtoehtoja ja perustella miksi kannattaa tehdä jossakin tilanteessa jollakin tietyllä tavalla. Työskentelyyn, työjärjestykseen, työmenetelmään vaikuttaa aina työympäristö ja tilanne, jossa työtä ollaan tekemässä. Työympäristöissä on erilaiset tavoitteet työlle, tilat ovat erilaisia, erimuotoisia ja eri tavalla kalustettuja ja kaikki tämä ja moni muukin asia vaikuttaa työn tekemiseen. Oppimisen kannalta olisi tärkeää, että opiskelija saisi muodostaa oman käsityksen asiasta erilaisten vaihtoehtojen kirjosta eli se, että on useita erilaisia vaihtoehtoja ja ne tuodaan esille perusteluineen, on oppimisen kannalta hyvä asia. Vaikka se alussa saattaakin aiheuttaa epävarmuutta ja –tietoisuutta. ”Tieto luo tuskaa” – sanonta pitää tässä tapauksessa ihan paikkansa. Vielä jos miettii tuota oikein – termin problematiikkaa tarkemmin; kuka määrittelee oikean? Kenen kannalta on joku tapa oikein?

Mikä on sitten oikea tapa tehdä työtä? Onko kaikki tavat tehdä työtä oikeita tapoja? Vai onko niissä kuitenkin eroja? Eroja löytyy paljon, sitäkin kuulee sanottavan, että työtapoja on yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Mutta onko kaikki nämä erilaiset työtavat hyviä tai järkeviä työtapoja ja tuleeko työnantajan tai asiakkaan hyväksyä kaikki erilaiset tavat ja menetelmät tehdä työtä. Joskus saattaa olla jopa sellainen tilanne, että vaikkapa lattia on liattu siivousmenetelmillä. Itse olen ainakin nähnyt sellaisia tiloja, joissa on käytetty erittäin märkiä menetelmiä ja todennäköisesti vielä käytetty puhdistusaineita yliannosteltuina ja se on näkynyt lattioissa. Lattialla on selvästi näkynyt märät, likaiset ja pinttyneet mopin vetojäljet. Näky ei liene ihan outo monelle muullekaan alan ammattilaiselle. Pitääkö asiakkaan silloin maksaa myyty peruspesu- ja vahaus, jos itse on aiheutettu tämä likaantuminen? Vai pitäisikö meidän alan ammattilaisina pyrkiä kaikin keinoin siihen, että emme ainakaan itse likaa pintoja enemmän tai menetelmillä pintytä pintoja entisestään.

Kun opiskelija tai työntekijä miettii niitä oikeita tai järkeviä työtapoja, hänen kannattaa miettiä niitä kolmesta näkökulmasta; onko oma tapa tehdä työtä raskaampi ja ergonomisesti kuormittavampi? Onko tapani tehdä työtä lopputuloksen kannalta parempi vai huonompi? Onko työskentelyni tällä tavalla nopeampaa vai hitaampaa? Näiden menetelmiin ja työtapoihin liittyvien kysymysten kautta ammattilainen osaa valita tilanteeseen parhaan mahdollisen työtavan ja –menetelmän.

Siis ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä työtä, mutta ei myöskään kaikki tavat välttämättä ole oikeita tai järkeviä. Ja oppiminen tarkoittaa mielestäni nimenomaan sitä, että osaaminen kehittyy opiskelun ja työssä oppimisen seurauksena niin, että pystyy tekemään näitä päätöksiä ja päätökset voi vielä perustella työn taustalla olevilla teoreettisilla perusteilla.

Pupakot lomailevat

Joskus on se aika vuodesta, että pupakot voivat hyvällä mielellä unohtaa työasiat ja keskittyä rentoutumaan. Siis todella ihanaa!!! Kaikilla pupakoilla on omat niksinä lomalle, tässä niistä muutama.

Vinkki 1
Kannattaa lähteä mahdollisimman kauas, jotta ei tarvitse vahingossakaan ajaa työpaikan ohi, jolloin mahdolliset tekemättömät työt saattaisivat muistua alitajuntaan ja lomatunnelma latistuisi oleellisesti.

Vinkki 2
Lomalla kannattaa vältellä kaikkia työhön liittyviä asioita. Siksi ei saa koko viikon aikana osallistua mihinkään siivoukseen viittaaviin asioihin. Koska olemme laajentaneet osaamistamme myös kotityöpalveluihn, ei myöskään saa laittaa ruokaa koko viikon aikana.

Vinkki 3
Jos joku nyt olisi kiinnostunut työasioista, niin kiinnostusta saa osoittaa korkeintaa pintamateriaaleja kohtaan ja niistäkin vain ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa massiivista puuta kohtaan. Oheisessa kuvassa on todella viehättävä kelo ja niitä löytääkseen on siis oltava vähintään 540 km:n päässä työpaikalta.



Vinkki 4
Loman aikana saa katsella vain rauhallisia ja seesteisiä maisemia, mitkä ovat totaalisen kaukana työpaikkamme hektisestä ympäristöstä. Voiko olla onnellinen - voi!!!



Vinkki 5
Kun makaa lumihangessa tauon aikana selällään lumikenkäreissulla, saa uusia kuvakulmia. Sen lisäksi voi todistaa muille, että nimenomaan tällä pitkällään pötköttämisellä ei ole mitään tekemistä fyysisen kunnon kanssa, vaan nimenomaan taiteellinen minäni on herännyt loman aikana!

Potentiaalinen kohderyhmämme

Tulipa taas kerran todistettua, ihan vaan visuaalisesti, että olemme unohtaneet kokonaan markkinoida puhtausalan koulutuksiamme eräälle erittäin tärkeälle kohderyhmälle, nimittäin lomamökkien vuokranantajille. Olen vuosia katsastanut erilaisia, sekä yksityisten että yritysten, vuokraamia lomamökkejä sillä silmällä... Nyt uudelle lomamökille saapuessani huomasin jälleen kerran, että tiskiharja oli nähnyt varmaan parhaat päivänsä aikoja sitten ja moppi odotti saunan pesuhuoneessa homeisena viikon päässä olevaa koitosta. Pesuvadin pohjaväri loi tunteen tulevasta keväästä... Tästä se lähtee, riemuloma Rukalla!



Kun vuoraat mökin, siivoaminen kuuluu sopimuksessa nimenomaan vuokraajalle. Toki sen voi ostaa palvelunakin, mutta monesti siivouksen hinta on ylihinnoiteltu suhteessa siihen, että sen tekee paikallinen mökin isäntä tai emäntä itse. Suuri osa vuokralaisista päätyy valitsemaan oman siivouksen. Siinähän säästää ja "jokainenhan osaa siivota", kuten tässä on tullut todistettua jo useasti - hehheh!

No,missä me sitten astuisimme kuvaan? Järjestämällä lyhytkurseja mökkisiivouksen keskeisistä periaatteista perheenäideille, jotka ovat jo pakkaamassa kasseja ja sullomassa jälkikasvuaan ihan liian täyteen ahdettuihin autoihinsa? Ei suinkaan, meidän olisi saatava nämä lomamökkien vuoranantajat innostumaan koulutuksiin! Nimittäin, se välineistö, millä mökinvuokraaja joutuu lomaviikon jälkeen siivoamaan jälkensä, on ainakin minun kokemukseni mukaan jos nyt ei ihan alta arvostelun, niin vähintäänkin törkeä.

Usein on käynyt niin, että alkukatselmusta tehdessäni olen löytänyt homeisen pesumopin kuivumassa edellisen vuokralaisen jäljiltä ulkokuistilla. Varmaankin hän on toivonut, että haju ainakin vähän haihtuisi raikkaassa ulkoilmassa! Olen monesti arponut, että onkohan tämä yhdistetystä siivous- ja vaatekomerosta löytynyt pyyhe tarkoitetty vessan siivoukseen vai keittiöön tiskialtaan pyyhintään (tässä haluan tarkentaa, että pyyhkeet ovat yleensä hyvin kuluneita eikä pintojen vaihtamisella pitkälle pötkitä hygienian suhteen). Pesuaineet toisaalta sopisivat vaikka mökin suursiivoukseen (huomaa kotoinen termi!!!), koska ne ovat voimakkaasti happamia tai vahvoja emäksiä. Ehkäpä niillä onkin tarkoitus räjäyttää lika pois,ilman pyyhkeiden sun muiden moppien tuomaa mekaniikkaa...

Mielestäni on siis kohtuutonta, että siivouksen joutuu tekemään välineillä, millä pystyy korkeintaan levittämään likaa. Jos siivouspyyhkeistä ei oikein erota, että olivatko ne alunperin anopin juhlamekkona juhannustansseissa rippikoulun jälkeen, niin pieleen menee siivous. Ja silti pitäisi saada niin puhdasta, että seuraava vuokraaja ei pääse valittamaan, millaisen sottapytyn jäljille joutuikaan tulemaan. Mikä siinä mättää, että edellisen vuokralaisen jäljiltä edes tuotaisiin uudet ja pestyt pyyhkeet seuraavalle? Onhan siinä siirtymäaikaa varattuna peräti neljä tuntia! Kun vuokralainen on itse tyhjentänyt tuhkat, kantanut kaikkiin tulipesiin ja puulaatikoihin puut, tampannut matot, tuulettanut tilavaatteet, siivonnut saunan, imuroinut lattiat ja pyyhkinyt ne, pyyhkinyt pölyt, tiskannut astiat, puhdistanut jääkaapin ym. yms. yms. niin luulisi siinä vuokranantajalla olevan aikaa edes pyyhkeiden pyörittelemiseen. Tai rahaa vaikka uusien ostamiseen!

Eräs mökkienvuokraaja mainostaa, että heillä siivous maksaa mökin koosta riippuen 70 - 300 euroa ja jos päätetäänkin vasta lomareissun aikaan, että ei jaksa siivota, niin siitä veloitetaan "yllätyslisä", useita kymmeniä euroja vielä tuon hinnan päälle. Sepäs taitaakin olla aika harvinaista, että asiakasta "rangaistaa" ostopäätöksestä lisähinnalla?! Paljonkos se siivousliikkeiden tuntitaksa onkaan? Ja montako tuntia sillä saisi siivousta?! Kannattaa siis suhteuttaa! Kyllä siinä moni perhe myös nikottelee, jos vaakakupissa on 300 euroa tai oma työ!

Jotta ei olisi taas pallo jalassa, niin korostan, että puhun tässä lähinnä sellaisista yrityksistä ja lomarenkaiden vuokramökkipalveluista, missä siivous ensisijaiseti kuuluu vuokraajalle tai se on yleisin tapa! Tiedän sellaisiakin lomamökkiyrityksiä, missä siivous on sisällytetty mökin vuokraan ja joissa on siivousalan koulutuksen saaneita työntekijöitä tekemässä loppusiivoukset. He tekevät työnsä erittän laadukkaasti! Heille nostan hattua; on nimittäin tullut seurattua sitäkin työtä!

No,meikäläinen on oppinut vuosien saatossa ajattelemaan, että mennään sitten tarjonnan lakien mukaan. Jos minulle on osoitettu homeinen moppi, niin sutaisen sillä lattiat - parempaan standardiin sillä ei pysty. Jos käytettävissä on reikäinen ja likainen keittiöpyyhe, niin sipaisen sillä lähtiessäni pinnat ja jos vessansiivous on tarkoitettu tehtäväksi keittiön tiskipyyhkeellä, niin siitä vaan. Voiko olla totta?! Ei voi, minun sisääni on rakennettu jonkinasteien alan ammattilaisen ylpeys eikä se salli moista touhua! Typerää - mitä suuremmassa määrin!

Minulla on aina mukana omat suojakäsineet, tiskiharjan ja keittiöpyyhkeen ostan lähikaupasta tarpeen mukaan, niillä hoituu viikon aikana oman perheen normaali siivous. Ostamani välineet lahjoitan lomaviikon jälkeen mökin kalustoon, vähän niinkuin Fantomin merkiksi "Sweeper was here"...

Jos meillä joskus alkaa olla puute tunneista, niin pannaan tämä esimerkki mieleen...