Mikä on oikein?

Opiskelijat pyytävät usein meitä kouluttajia näyttämään mikä on oikea tapa tehdä joku asia tai kertomaan oikean vastauksen johonkin asiaan. Yhtä usein joudumme aiheuttamaan opiskelijoille pettymyksen eli emme voi emmekä halua antaa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Useimpiin kysymyksiin sellaista ei edes ole olemassa. Voimme toki kertoa erilaisia vaihtoehtoja ja perustella miksi kannattaa tehdä jossakin tilanteessa jollakin tietyllä tavalla. Työskentelyyn, työjärjestykseen, työmenetelmään vaikuttaa aina työympäristö ja tilanne, jossa työtä ollaan tekemässä. Työympäristöissä on erilaiset tavoitteet työlle, tilat ovat erilaisia, erimuotoisia ja eri tavalla kalustettuja ja kaikki tämä ja moni muukin asia vaikuttaa työn tekemiseen. Oppimisen kannalta olisi tärkeää, että opiskelija saisi muodostaa oman käsityksen asiasta erilaisten vaihtoehtojen kirjosta eli se, että on useita erilaisia vaihtoehtoja ja ne tuodaan esille perusteluineen, on oppimisen kannalta hyvä asia. Vaikka se alussa saattaakin aiheuttaa epävarmuutta ja –tietoisuutta. ”Tieto luo tuskaa” – sanonta pitää tässä tapauksessa ihan paikkansa. Vielä jos miettii tuota oikein – termin problematiikkaa tarkemmin; kuka määrittelee oikean? Kenen kannalta on joku tapa oikein?

Mikä on sitten oikea tapa tehdä työtä? Onko kaikki tavat tehdä työtä oikeita tapoja? Vai onko niissä kuitenkin eroja? Eroja löytyy paljon, sitäkin kuulee sanottavan, että työtapoja on yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Mutta onko kaikki nämä erilaiset työtavat hyviä tai järkeviä työtapoja ja tuleeko työnantajan tai asiakkaan hyväksyä kaikki erilaiset tavat ja menetelmät tehdä työtä. Joskus saattaa olla jopa sellainen tilanne, että vaikkapa lattia on liattu siivousmenetelmillä. Itse olen ainakin nähnyt sellaisia tiloja, joissa on käytetty erittäin märkiä menetelmiä ja todennäköisesti vielä käytetty puhdistusaineita yliannosteltuina ja se on näkynyt lattioissa. Lattialla on selvästi näkynyt märät, likaiset ja pinttyneet mopin vetojäljet. Näky ei liene ihan outo monelle muullekaan alan ammattilaiselle. Pitääkö asiakkaan silloin maksaa myyty peruspesu- ja vahaus, jos itse on aiheutettu tämä likaantuminen? Vai pitäisikö meidän alan ammattilaisina pyrkiä kaikin keinoin siihen, että emme ainakaan itse likaa pintoja enemmän tai menetelmillä pintytä pintoja entisestään.

Kun opiskelija tai työntekijä miettii niitä oikeita tai järkeviä työtapoja, hänen kannattaa miettiä niitä kolmesta näkökulmasta; onko oma tapa tehdä työtä raskaampi ja ergonomisesti kuormittavampi? Onko tapani tehdä työtä lopputuloksen kannalta parempi vai huonompi? Onko työskentelyni tällä tavalla nopeampaa vai hitaampaa? Näiden menetelmiin ja työtapoihin liittyvien kysymysten kautta ammattilainen osaa valita tilanteeseen parhaan mahdollisen työtavan ja –menetelmän.

Siis ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä työtä, mutta ei myöskään kaikki tavat välttämättä ole oikeita tai järkeviä. Ja oppiminen tarkoittaa mielestäni nimenomaan sitä, että osaaminen kehittyy opiskelun ja työssä oppimisen seurauksena niin, että pystyy tekemään näitä päätöksiä ja päätökset voi vielä perustella työn taustalla olevilla teoreettisilla perusteilla.