Oli taasen vapaata aikaa ja mietin, että voisin omalta osaltani vaikuttaa kaikenlaisten pikkuörriäisten ja muiden pölyttäjien elämän laatuun. Niinpä etsin pari laudanpätkää ja tuumasta toimeen vaan.
Sahasin kaksi noin 40 cm laudanpalaa sivulaudoiksi ja kolme noin 18 cm pätkää välilaudoiksi. Ajattelin tehdä hotelliin 70-lukua kunnioittaakseni tasakaton, sillä tarkoitus oli kiinnittää ötökkähotelli lipan alle - ei siis pelkoa kattovuodoista.
Alussa käytin vain metrimittaa, käsisahaa, kynää, suorakulmaa, vasaraa ja nauloja. Mutta huomasin, että meillä ammattilaisilla tuppaa hommat aina paisumaan ja pian pöydällä oli jo porakone, kuviosaha ja sinkilänitoja. Se olikin hyvä, sillä tarvitsin niitä kaikkia!
Kuviosahalla sahasin ötökkähotellin taustalevyn oikean mittaiseksi ja sahasin myös niin sanotun valeharjan tasakaton päälle (estetiikan vuoksi). Porakoneella sain ruuvattua valeharjan paikoilleen ja porattua reikiä puupaloihin. Ja sinkilänitojallekin tuli käyttöä siinä vaiheessa, kun olin saanut sisustettua hotellin kolme erityyppistä huonetta ja varmistin kanaverkolla sen, että suurella vaivalla haalimani täytteet pysyvät paikoillaan.
Suurin työ koko hotellin tekemisessä oli täytteiden kerääminen. Kortteita meni ihan mieletön määrä. Kuivaa heinää löytyi onneksi vielä pihapiiristä ja kieputtelin siitä pyöreitä palleroita huoneeseen. Naavaa oli niin paljon, että sillä sai hyvin vuorattua yhden huoneen nurkan. Onneksi oli myös vanha heinäseiväs ja järven pohjassa vuosikymmeniä lojunut puukalikka, joihin sai yllättävän helposti porattua reikiä.
Teen seuraava ötökkähotellin ensi viikonloppuna. Sen takia pidin pienen arviointituokion itselleni ja kehityin reflektoimalla! Seuraaavasta tulee hieman kapeampi ja matalampi. Lisäksi aion porata pyörivän heinäseipään kiinni taustalevyyn, jotta se varmasti pysyy paikallaan. Sit siitä tulloo vielä parempi!!!
Blogin tavoitteena on ilahduttaa myös lukijaa tarinoilla erään opettajan kokemuksista ja tulkinnoista työssä ja kotona. Ja nyt, eläkkeellä ollessa aika synkkää tuntuu olevan. Vääryydet ja epäoikeudenmukaisuus saavat postaamaan, vaikka haluaisin kirjoittaa kaikesta iloisesta. Kirjoitustaitokin on välillä hukassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä pitäisi saada uusi alter ego
Vili, tuo älykäs ja hyvätapainen tanskalais-ruotsalainen pihakoiramme, oli tavallaan alter egoni. Tai minä olin sen, mistäs tuonkin tietää....

-
No tulipa taas kerran todistettua, että ei ole meikäläisen opinnot menneet hukkaan. Olen meuhkannut jo vuosia siitä, että kuluttajan olisi t...
-
Tynnyrisauna-ystäväni mökillä nökötti elokuussa yhä laavu, jonka olimme tehneet väliaikaista käyttöä varten kolmisen vuotta sitten . No, äkk...
-
Kylläpä on vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta. Kaikkea on tapahtunut, enimmäkseen kivoja juttuja. Silti on jotenkin ollut takkuist...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti