26.1.2013

Lumikenkäilemässä

Meikäläisestä tuli vakaa lumikenkäilyn harrastaja sen jälkeen, kun sukset lipsuivat ylämäessä ja pitivät alamäessä.Tätä ei tapahtunut vain kerran, vaan toistuvasti. Niinpä ostin lumikengät, joissa on kunnolliset lumipiikit eikä nousut sen paremmin kuin laskutkaan ole tuottaneet enää ongelmia.

Tällä kertaa olen vuoden ekalla reissulla jo tutuksi tulleella Puso-järvellä. Lunta on todella vähän ja se on ihan höttöä. Haaveilen siitä, mistä kertovat kaikki mainoskuvat; kivikova hanki loistaa upeassa auringonpaisteessa ja punaposkiset lumikenkäilijät viilettävät hangella naurusta puhkuen. Lumikengät eivät näytä uppoavan yhtään lumeen ja meno näyttää todella helpolta. Meikäläisen lumikenkäily on yleensä sellaista, että olen uponnut vähintään polveen asti höttöiseen lumeen, taivas on pilvessä ja lunta tupruttaa. Posket ovat minullakin punaiset ja oikeasti naurattaa ja on ihanaa. Silti; pääsisinpä joskus taivaltamaan kivikovalla hangella! Olisi se vähän helpompaa ja fyysisesti kevyempää. Ja nyt, arvoisa lukijan, kyse ei siis todellakaan ole siitä, että painaisin niin paljon, että uppoan lumeen jopa lumikengillä!

No tällä reissulla oli mukana myös eilinen Hesari. Siinä kerrottiin, että jos sairastuu kesken loman, niin voi hakea sairaslomaa ja saa lomalle jatkoa. Minä, joka olen ihan tavallinen palkkatyöläinen, pidän tätä kohtuuttomana etuutena. En voi ymmärtää, että jos vaikka sairastun ensimmäisellä viikolla tavalliseen flunssaan, niin voin mennä valittamaan asiasta työterveyslääkärille, joka määrää saikkua ja saan jatkettua lomaani vastaavalla päivien määrällä. Tähän asti tuo "omavastuu"sairastaminen on kestänyt 7 päivää ja sitten on voinut saada lomaan jatkoa.

Viime lomalla eli tuossa joulun seutuun selkä kipeytyi ensimmäisenä lomapäivänä niin kovasti, että jouduin makailemaan suurimman osan lomasta petissä ja loppuajan söin kavereilta pummimiani läääkkeitä, jotta sain kivun edes jotenkin kohtuulliseksi. Sitten vaan yritin parantua ja niinpä olinkin taas iskussa ensimmäisen työpäivän koittaessa. En tarkoita, että olisin toiminut oikein; minun olisi tietenkin pitänyt raahautua heti lääkärille ja pyytää tuplamäärä lääkkeitä. Minun pitää tilata tietenkin lääkäriaika, että saan maksettua pillerivelat takaisin.

Mutta jos oikeasti tämä tapahtuisi ensi huhtikuun jälkeen, niin mielestäni tilanne olisi katastrofi. Miten homma käytännössä järjestetään? Jatkuuko loma automaattisesti vai saako työnantaja mitenkään vaikuttaa ajankohtaan, minne nämä "pitämättömät" lomapäivät sitten siirretään? Ja tarkoitan siis tässä tavallisia flunssia ja nuhaa. Mietin, että kyllä tämä suomalainen yhteiskunta on rikas! Onko meillä todellakin varaa tällaiseen? Eikö yksilöllä ole enää mitään vastuuta elämästään? Luulen, että tätä etuoikeutta tulevat käyttämään tietyntyyppiset ihmiset, joilla sairaloman hakemisen raja on muutenkin ollut alhainen. Sitten on toisessa vaakakupissa meikäläisen tyyppiset ääliöt, jotka pyrkivät raahautumaan töihin siihen saakka, kun pää on pantava kainaloon. Voivoi. En tiedä, mutta jotain todella outoa tässä yhteiskunnassa kyllä mielestäni on.

Korostan väärinkäsitysten välttämiseksi, että ymmärrän täysin sellaisia sairauksia, jotka ovat vakavia. Mutta tavallista nuhaa ja pikkuflunssaa en. Sen lisäksi olen sitä mieltä, että lomalla tavalliseen ripuliin, nuhaan tai flunssaan sairastuessaan ei ole mitään syytä saada jatkaa lomaa. Kyllä jotain kohtuullisuutta tässä maailmassa pitäisi olla. Etenkin kun mietin, että suurella osalla maapallon ihmisistä se loma voi kestää muutaman päivän vuodessa; ei kuten meillä Suomessa, viikkokausia! UGH! Olen puhunut. Nyt sitten odotellaan woodoonuken pistoksia...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...