Totuus Pallohullun päiväkirjasta!

Moni (eli kyllähän siitä jo monikko saadaan, kun kyseessä on kaksi) on epäillyt, että tanskalais-ruotsalainen pihakoiramme Vili ei olisi itse kirjoittanut "Pallohullun päiväkirjasta" tekstejään. Mutta totta se oli! Vili huokaisi viimeisen henkäyksensä 31.12.2018 ja eipä ole tainnut sen jälkeen ilmestyä tänne Vilin juttuja. Eikös sekin ole jo melkoinen todiste siitä, että itse se Vili niitä kirjoitteli?!

Mietin tuossa sanan totuus merkitystä. Sehän periaatteessa tarkoittaa sitä, mikä on totta. Niin mitenkä esimerkiksi tulee ekana mieleen Avainlippu, tuo suomalaisen tuotteen lippulaivamerkki?! Sillä on ollut pitkä prosessi nykyiseen hetkeen, sillä ensimmäinen suomalaisen tuotteen alkuperämerkki luotiin jo vuonna 1932, mutta merkissä komeili silloin leijonan pää. Merkki muutti muotoaan Suomen lipulla koristelluksi avaimeksi vuonna 1965 ja tuolloin se siivitti  "Osta suomalaista" -kampanjaa. Vuonna 1975 Avainlipusta tuli virallinen alkuperämerkki ja merkin saivat vain tutkitusti todetut kotimaiset tuotteet. Käytännössä tuotteen myyntihinnasta vähintään 50 % muodostui Suomessa tehdystä työstä; lopuista ei niin ollut väliä. Vuonna 1980 Suomeen alkoi virrata entistä enemmän ulkomaisia tuotteita ja Avainlippu alkoi korostamaan entisestään tuotteen kotimaisuutta ja uutena asiana niiden eettisyyttä.

Vuonna 1990 suomalaisten tuotteiden alkuperä korostui jälleen  lamakauden takia; Suomen lipun lisäksi korostettiin sinivalkoisuutta mainoskampanjoissa ja vedottiin "Tiedät kyllä miksi".  Samalla
aloitettiin sarja, missä esiteltiin kuukauden kotimaisia avaintekoja. Vuonna 1995 Suomen jääkiekkojoukkue sai Avainteko-kunniakirjan voitettuaan MM-kultaa ensimmäisen kerran koko Suomen historiassa. Vuonna 2000 Avainlippu-logoa muutettiin niin hienovaraisesti, ettei sitä edes huomattu. Vuonna 2006 Lordi sai pronssisen Avainlipun; tiedät kyllä miksi. Ja taasen vuonna 2011 jääkiekkomaajaoukkue sai, tällä kertaa takorautaisen, Avainlipun voitettuaan toistamiseen MM-kultaa. Merkkiä muokattiin taas graafisesti.

Vuonna 2012 Suomalaisen Työn Liitto täytti 100 vuotta ja Avainlippu-yrityksiä oli miltei 2 500. Vuonna 2014 Avainlippua siivitettiin "Sinivalkoinen jalanjälki" kampanjalla. Sitten taas juhlittiin, sillä vuonna 2015 Avainlippu täytti 50 vuotta ja merkki oli myönnetty 2 900 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle. Vuonna 2017 "Made by Finland" kampanja juhlisti 100 vuotiasta Suomea. Ja hännän huippuna vuonna 2018 "Onhan siinä avainlipu?" kampanja alkoi, tarkoituksena saada suomalaiset ostamaan entistä enemmän Avainlippu-tuotteita; olihan merkkin myönnetty  jo yli 4 100 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle.

Loppujen lopuksi, Avainlippu kertoo siitä, että tuote on valmistettu Suomessa tai palvelu on kotimaista alkuperää, joka työllistää Suomessa. Käyttöoikeus voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja tuoteryhmille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 % omakustannusarvosta. Tuotteen kohdalla omakustannusarvo tarkoittaa seuraavia: raaka-aineet, tarvikkeet, osa- ja puolivalmisteet, pakkausaineet ja -tarvikkeet, muuttuvat ja kiinteät henkilöstökustannukset, alihankinnat, muut välittömät kustannukset, markkinointikustannukset, tuotekehityskustannukset, poistot ja korot, muut välilliset kustannukset, mielikuva suomalaisesta alkuperästä. Palvelun kohdalla kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. Eli esimerkkinä vaikkapa S-ryhmän lipputangossa liehuu Avainlippu, vaikka sielläkin on myyty ihmisoikeusloukkauksistaan tunnettujen tuotantoyritysten tuotteita (mm.ananasmehu).

Että semmoinen merkki se on tuo Avainlippu - suomalainen alkuperämerkki. Että totuus on se, että 50 prossaa suomalaisuutta melko lailla riittää luomaan tuotteesta kotimaisen. Tätä totuutta meille on tarjottu siis jo vuodesta 1932 asti!

Ai niin, mitä tulee siihen totuuteen, että kirjoittiko Vili itse blogiaan, niin sehän on siis totistakin totta! Voin laittaa tässä muutaman kuvan todisteeksi.

No missä se N on?!

Olin aika pieni pikkuisena!