20.1.2019

Turvajärjestelmä tinteille

Meikä taitaa olla ainut naapuristossa, joka syöttää lintuja talvisin. Ainakaan kenenkään lähinaapurin pihapiirissä ei tintit parveile. No sehän tarkoittaa sitä, että minun lintulaudalta niille kelpaa ihan tavalliset pöperöt; lähinnä auringonkukansiemenet.

Nyt alkoi pakkastaa ja lisäksi pihapiirissä tuntuu viihtyvän harakka. Kun se ilmestyy paikalle, kaikki pikkulinnut kaikkoavat. Olen miettinyt, syötänkö mieluummin isoa tinttiparvea kuin yksittäistä harakkaa ja olen tullut siihen tulokseen, että tintit on tärkeämpiä. Niinpä piti miettiä, miten saan harakan kaikkoamaan jyväbaareistani.

Käly elikkäs perinnekielellä nato, laitteli jo aiemmin minulle kuvan oman vävynsä tekemästä turvaruokintapaikasta. Ajattelin tehdä samantyyppisen viritelmän, mutta ilman vasaraa. Hyllyltä löytyi kaksi metallista hengaria, jotka saatiin sidottua kuta kuinkin ristikkäin.

Omasta mielestä hieno!
Päälle virittelin kissankarkotusverkkoa, mikä oli jäänyt ylimääräiseksi sen jälkeen, kun olin tykitellyt muun verkon kutakuinkin naapurin kissan kulkureiteille, melko huonoin tuloksin. Siitä myöhemmin...

No sitten perheen whatsapp-ryhmään kuva ja palautepyyntö. Ykkönen epäili kuvassa olevan katiskan, Kolmonen päähän laitettavan ukkosenjohdattimen ja Nelonen epäili, oliko se oikeasti jo valmis, mikä ikinä se sitten tulisi olemaankaan.

Mutta käly elikkäs muinaiskielellä nato arvasi jo siitä kuvasta, missä metalliverkko sojotti vielä suorana ilman taittelua hengareiden päällä, että selvästi eläinten karkotuslaitteen teko syntyvaiheessaan! Että kyllä sen huomaa, miten meillä kuusikymppisillä ja sitä kokeneemmilla on asiat hallinnassa ja laaja tietokapasiteetti, suhteessa näihin nuorempiin yksilöihin!

No sitten siinä tuli sellainen innostus, että kun on ite tehty turvaverkko, niin laitetaanpa porisemaan ihan kunnon enegiapitoiset talipallerot tarjottavaksi. Ei muuta kuin kilo kookosrasvaa, n.7 desiä rypsiölyä, kuorittuja auringonkukansiemeniä ja vasaralla rouhittuja pähinöitä joukkoo!
Namnam!

Vähän mietin, että mitenkähän koookosrasva on tuotettu, kun en ostanut sitä Ruohonjuuresta, jossa myydää "Apinatyövapaata ja lapsityövapaata" kookosrasvaa. Sen sijaan ostin K-kaupasta Cocos- nimistä kookosrasvaa, minkä alkuperämaa / valmistusmaa oli Tanskassa?! Että joko se ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut siihen, että kookospähkinöitä kasvaa jo Tanskan korkeudella?! Tuskin, eli pitää jossain vaiheessa selvittää, miten "apinavapaita" nuo Cocos-rasvat sitten ovat.

 Meillä ei myöskään laitettu vettä jatkoksi seokseen, eli ei tartte tinttien pelätä, että nokka katkeaa talipötikkää nokkiessa. Eipä aikaakaan, kun satsi kookosrasva oli sulatettu, rypsiöljy ja siemenet sekoitettu joukkoon ja seos kaadettu muotteihin. Illalla revittiin vielä tölkkien kuoret irti ja tuntui kivalta, että aamulla saa laittaa oikein kunnon pöperöt tarjolle!

Aika paljon täyttä ravintoa!

Kauniitakin ovat!
Tervetuloa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...