Vertailuja

Edellisessä tekstissä pohdin ammattilaisen olemusta ja jokin aika sitten tärähti aika mielenkiintoinen juttu mieleen kentällä käydessä. Nimittäin, millä tasolla asioita olisi sitten hallittava erottuakseen edukseen muista alan työntekijöistä, jotta se ammattilaisen viitta jotenkin näkyisi?! Siis muillekin kuin meille ammatti-ihmisille.

Verrataanpa meidän työssä olevaa laitoshuoltajaa jonkin toisen ammatin vastaavaan edustajaan. Voiko esimerkiksi ravintokeskuksessa työskentelevä ammattilainen hallita asiat sellaisella tasolla, mikä monesti riittää meidän ammattilaisellemme? Otetaan esimerkki. Tyyppi on leipomassa myyntiin pullaa ja homma etenee tähän malliin:

"Ohoh pitäs alkaa leipomaan pullaa, mutta mitähän tekis. Voisin tehä vaikka rahkapullaa, vaikka onkin just vappu. En viiti tehdä tippaleipiä, koska niitten teko on niin hankalaa. Ei ole aikaakaan semmoseen näpräämiseen. Missäs on jauhoja, mitäs siihen nyt tulikaan. Teen vaikka 50 pullaa, kyllä ne menee. Vai pitäskö tehdä vähemmän, kai se nyt riittää, en tässä nyt kerkiä kaikkia ohjeita tarkistamaan, että montako minäkin päivänä tehtävä.

Eikun aineet kulhoon ja vatkaamaan. Ai mittaanko? Kuule, tässä on jo oltu niin kauan alalla, että kyllä lähtee näppituntumalla eri ainesuhteet ihan puolen litran taikinasta 10 litran taikinaan!! Ja minähän en mitään yleiskoneita käytä, tää menee ihan hyvin käsin tässä ja on mennyt viimeiset 20 vuotta muutenkin. Ei tässä mitään koneita aleta opettelemaan, kohta eläkkeelle pääsen (12 vuotta, toim. huom.). Hyvä, kun on tälleen näppituntuma tähän suolankäyttöönkin säilynyt, ei tässä ole aikaa ruveta pelleilemään ja jollain mitalla mittailemaan. Uups, vähän meni liikaa, mutta kyllä se sinne sekottuu. Onhan tää vähän erilaista tää nykyajan suola, mutta hyvin on pullat kaupaksi menneet. Jaa tulikohan vetoiseen paikkaan tuo taikina, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa kohoaa, miepä tempasen vaikka kahvit sillä aikaa.

Ohoh, ei tainnut tulla ihan kaikista pullista samankokoisia, mikä on että ei nää nykyajan jauhot enää ole samanlaisia kuin ennen; tuokin pulla tursottaa kun mikäkin, mutta pannaan siihen vähän tomusokeria päälle. No huh, vai ei meikäläinen muka keksi uusia innovaatioita, justkin keksin peitellä vähän tuota näköä tomusokerilla. Ai mitä rouva, eikö teille kelpaa nämä pullat; mitä se nyt haittaa, vaikka onkin vähän erikokoisia, samaan mahaanhan ne menevät HAHAHH! Kuulkaa ei tässä mitää alennusta voi antaa pienemmistä pullista, samaa taikinaa se sekin on; tässä on kustannukset saatava pysymään kurissa kun on kaikenlaista menoa muutenkin; kurssilla koko ajan juostava, on tää niin vaativa ammatti..". Vai vielä olisi taikina pitänyt mitata, jotta saisi tasakokoisia; kuule aina voi ostaa muualta jos ei tämä kelpaa!

Voisiko mennä näin? Voi mennä.