Vaatimattomuus ei aina kaunista, vaan saa sinut näyttämään seinäruusulta

Muistinko oikein tuon sanalaskun? En tainnut muistaa, mutta pointti on se, että kulttuurimme kannustaa meitä olemaan hiljaa menestyksemme hetkinä ja pitämään kynttiläämme vakan alla. Tai ainakin tietyn ikäluokan ihmisiin on syvälle iskostettu moiset kansanviisaudet. Jos pärjäät tänään kannattaa olla ihan vaan hiljaa, ettei menestys nouse päähän ja viimeistään jossain vaiheessa kopsahdat sitten muiden maan matosten tasolle. Koska saat itkun pitkästä ilosta, kannattaa siis haudata tunteet ja hehkutukset sikseen ja keskittyä tekemään työtä otsansa hiessä. Näinhän se menee; kulttuuriperintö, jota yhä hanakasti meillä suositaan.

Tämä ei kuitenkaan ole enää nykytyöelämän päätrendi, onneksi. Tutkimusten mukaan suomalaisessa työyhteiskunnassa yhä useammat haluavat aidosti näyttää menestyksensä / onnistumisensa ja jakaa sen muiden kanssa. Kun me olemme hyviä, sinäkin voit olla. Ei tunnu siltä, että toisen menestys on itseltä pois, vaan siitä voi nauttia täysin rinnoin.

Kun saimme tänäänkin palautetta siitä, että olemme todella luotettava yhteistyökumppani, se tuntui tosi kivalta, vaikka sen itse olemme tienneet jo kauan; siitä lähtien kun tietoisesti olemme lähteneet kehittämään toimintaamme asiakkaidemme parhaaksi. Näinkin se voi mennä, eli kun itse tietää olevansa ok, se riittää. Bonus tulee siitä, että sen joku muukin sanoo ääneen. Vaikkapa apulaisrehtorille...

Olipa upea päivä tänään, hehkutti kollega posket punaisina innostuksesta! Kaikki meni niin sanotusti pulkkaan ja se on asia, mitä meikäläisten ammatissa voidaan jo juhlia!!! Muistammeko riittävän usein kertoa, että nyt on huippua; asiat menevät upeasti?! Vielä illalla tuli viimeistä tekstaria, että JIHUU!!! Se tarttuu! Ilo siitä, että ollaan onnistuttu!

Ajattele fiilistä, kun teet kymmentä eri hommaa yhtä aikaa ja tuntuu, kuin olisit kultasormi; kaikki minkä teet, onnistuu. Tietsikka toimii ilman yhtään soittoa helpparille, kollega kannustaa, saa ekalla soitolla kiinni juuri sen kenet haluaa, ttk:lta tulee viestiä, että olette huippuja (vaikka teiltäkin vaaditaan tekninen toiminta samaan ruotuun kuin muiltakin) ja bonuksena: ruoka on hiilaritonta!

Sitten on vielä yhteistyön hedelmästä nauttiminen meidän työelämäkumppaneiden kanssa! Voimme rinta rottingilla sanoa, että oikeasti teemme yhteistyötä ja suhteemme on muutenkin aito. Haluamme todella kehittyä niin, että voisimme palvella työelämää ja saada heille niitä osaajia, joita he tarvitsevat. Ainut tapa siihen on sitoutuneet, jatkuvaa kanssakäyntiä edellytävät verkostot. On oltava herkällä korvalla kuulemassa, miten toimitaan ja miten kehitytään. Yhdessä!

Aivan upeaa! Monta ideaa taas tänään, monta konkreettista kehittämiskohdetta, monta asiaa, jotka menevät ryhminällä eteen päin! Hienoa!

Sellainen päivä oli tänään! Varmasti huomennakin!