Sosiaalinen media, osa I

Sosiaalinen media pitää sisällään erilaisia verkkoviestintäympäristöjä tai -välineitä, jossa vuorovaikutteisuus on aktiivista, usean eri tahon yhteistä, reaaliaikaista, ei-reaaliaikaista kaikille, ajasta ja paikasta riippumatonta. Sosiaalisen median avulla jokainen voi myös itse tuottaa tietoa, tekstejä, videoita, mitä vaan ja jakaa ne ympäri maapallon yhdessä hujauksessa muille kommentoitavksi ja käsiteltäväksi.

Sosiaalinen media sanana ei ole kovinkaan vanha ja vaikkapa 15 vuotta sitten koulumaailmassakaan ei vielä puhuttu sosiaalisesta mediasta vaikka virtuaalisia koulutuksia jo oltiin suunnittelemassa ja tekemässä. Koska kokemuksia ei ollut, vain tekemällä saatiin tietoa ja sitä analysoimalla tutkimustuloksia. On ollut mielenkiintoista elää vaiheessa, missä kaikki ei ole valmista, vaan kokemuksen kautta on voitu siirtyä seuraavalle askelmalle. Se on vaatinut ennakkoluulottomuutta, uteliaisuutta, innostusta ja uskoa asiaan. Myös tietoteknisten taitojen kehittäminen on ollut tärkeää.

Muistan vielä (kollegoille tiedoksi, että muistan!), kun opettajakoulutukseni aikoina käytimme jo tietokonetta, mutta ei ollut vielä puhettakaan, että osa opiskeluista olisi voinut tapahtua verkon kautta. Jollain tunnilla oli kyllä puhe, että tulevaisuudessa oppitunteja voisi pitää muutenkin kuin luokkahuoneessa. HAH! Siitä vaan joka viikko junaan ja kohti Järvenpäätä...!

Kävin vähän aikaa sitten työpaikkakouluttajien luona ja esittelin heille verkkokouluamme ja sen tuomia mahdollisuuksia oppimisen avuksi. Kun olin näyttänyt pätkän verkkoluennostamme, niin työpaikkakouluttajamme sanoivat, että meidän työntekijät eivät pääse eräälle lähipäivälle, voisitteko nauhoittaa sen päivän opetuksen. He oivalsivat hetkessä, mikä mahdollisuus verkkoluennot ovat! Nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

Verkkoluentojen profiilia on syytä kirkastaa. Ne voivat poiketa hyvinkin paljon tavoitteestaan ja tavoiltaan.

Opettaja voi pitää verkkoluennon siten, että hän on omalla tietokoneellaan ja opiskelijat ovat kokoontuneet fyysisesti luokkaan ja seuraavat esitystä acp:n avulla. Silloin vuorovaikutteisuus voi olla joko chatin kautta tapahtuvaa tai mikin kautta tapahtuvaa ja opettaja voi keskittää kaiken huomionsa ryhmään (ihan kuin lähiopetuksessakin).

Opettaja voi pitää verkkoluennon omalta tietokoneeltaan niin, että kaikki opiskelijat ovat kodeissaan omilla tietokoneillaan ja seuraavat luentoa acp:n kautta ja yhteys on edelleen joko chatin tai mikin kautta. Tällöin opettajalla on oltava taitoja hallita acp:n käyttöä, jotta hän osaa huomioida opiskelijan kysymyspyynnöt ja saattaa ne kaikkien kuuluville.

Opettaja voi pitää verkkoluennon normaalissa luokkatilanteessa niin, että se nauhoitetaan ja tallennetaan moodle-alustalle. Tällöin myöhemmin luentoa seuraava ei pääse osallistumaan siihen itse, muuten kuin passiivisena kuulijana. Tässä tilanteessa huomaavainen opettaja varmistaa, että kauempaakin luokasta esitetyt kysymykset kuuluvat ja nauhoittuvat hyvin.

Opettaja voi pitää verkkoluennon luokkatilanteessa niin, että toinen opiskelijaryhmä on luennolla normaalisti ja toinen mukana acp:n kautta ja yhteys aktiiviseen vuorovaikutukseen saadaan joko chatin tai mikin kautta. Tässä on myös varmistettava, että mikin kautta kaikkien äänet saadaan kuuluviin; muuten aikaa kuluu siihen, että opettaja toistelee opiskelijoiden kysymyksiä.

Opettajat voivat pitää myös verkkoluentoja, jotka on nauhoitettu vaikka saunalauteella ja sitten linkitetty seurattavaksi moodle-alustalle. Näihin voidaan passiivisen kuuntelun lisäksi tehdä aktivoivia tehtäviä, mitkä opiskelija tekee luennon päätyttyä.

Tekniikan olisi tietty toimittava ja oltava riittävän laadukasta. Mutta kaikkea ei voi saada hetkessä. Jotkut saavat, toiset eivät. Ystäväni työpaikalla on mm. kaukosäätimellä liikuteltavissa oleva kamera, jota he käyttävät pari kertaa vuodessa kokouksissaan...

Opettajalla olisi oltava mahdollisuus liikkua tilassa luontevasti. Kuuluvuutta ei saa rajoittaa se, että mikin kantosäde on liian lyhyt tai kasvojen on oltava kohti mikkiä. Lisäksi kameraa olisi pystyttävä suuntaamaan helposti ja nopeasti haluttuun kohteeseen. Vuorovaikutteisuutta lisää, että kuulijat näkevät toisensa luennon aikana.

Mistä taidot tähän? Kokeilemalla ja harjoittelemalla, vastaan minä. Monesti painotamme omille opiskelijoillemme, että kokeile, analysoi, valitse sen avulla parhaat tavat toimia! Niin tässäkin, tämä koskee nyt meitäkin. Pitää vaan kokeilla erilaisia tapoja, analysoida niitä ja sen avulla kehittyä.