Uhraus!

Olen hyvin sitoutunut työhöni ja suhtaudun siihen todella intohimoisesti. Joskus mopo karkaa käsistä ja selvittelen ja pohdin niin paljon asioita, että se hankaloittaa välillä päivittäistä elämää. Etenkin ympäristöasiat saavat minut liekkeihin. Kauppareissu saattaa venähtää pitkäksi, kun yritän tihrustaa tuoteselosteiden tekstejä ja selvittää, mikä tausta jollain tuotteella on. Kotiin päästyäni sitten googlaan ja selvittelen lisää asiaa.

Joskus joudun ostamaan tuotteita kotiin, että saan tunneille näytemateriaalia. Kuten tänään. Ajattelin, että pyörähdän keksihyllyn kautta, ihan vaan tsekkaamassa, mitä kuuluu keksirintamalle. Kaikki kuluttajat eivät ole tieotisia siitä, että Turun sinappi valmistetaan Ruotsin sijasta Puolassa ja sama meininki jatkuu keksihyllyillä.

Mikä mielikuva tulee seuraavista keksibrändeistä: Kantola, JyväsHyvä ja Vanaja? Keskivertokuluttaja mieltää em. valmistajien tuotteet kotimaisiksi. Toki moni saattaa tietää, että JyväsHyvä kuuluu Kraft foods- nimiseen kansainväliseen yritykseen, jolla on toistatuhatta työntekijää pohjoismaissa. Myös LU kuuluu samaan konserniin. Mutta voivoi, tämäkin tieto on jo vanhaa, sillä Fazer Group on ostanut Kraft Foods:lta keksituotannon - siis JyväsHyvän keksitkin siirtyvät Fazerille elokuun alussa.

Toisaalta se voi olla hyväkin, koska Fazer on panostanut kotisivuihinsa ja sieltä saa hyvää tietoa sen ympäristöasioista. Sille Fazerkaan ei voi mitään, että kaakopapujen tuotanto voi olla kestämätöntä. Yrityksellä on kuitenkin jopa eettiset periaatteet, eli selvästi yritystä tehdä parhaansa sillä on. Mingon-munia valmistavasta herkkutehtaasta on tullut kahdeksassa maassa toimiva yritys, jonka ruokapalveut sekä leipomo- ja makeistuotteet ovat varmasti monelle tuttuja. Fazerin kotisivut on hyvät, kannattaa mennä tsekkaamaan ympäristövastuullisuutta. Silti Fazer myöntää, että sen on vaikea valvoa tuotantoketjua Länsi-Afrikassa, missä lapsityövoiman käyttö ja epäinhimilliset työolosuhteet sekä erittäin vaarallinen kaakaopapujen keruu on arkipäivää.

Ja sitten asiaan. Nimittäin JyväsHyvän Hetkiset kaura-suklaa keksipaketista kävi ilmi, että keksit on valmistettu Puolassa. Tämä oli niin tärkeä tieto, että päätin siirtää keksipakkauksen ostoskoriin näytemateriaaliksi. Kotona huomasin, että keksipaketin parasta ennen päiväys oli ollut 4.8.2012. No Eviran mukaan kauppa sai myydä tuotteen minulle, koska keksit lienevät vielä käyttökelpoisia päiväyksen jälkeenkin. Päiväysvanhasta tuotteesta olisi kuitenkin pitänyt ilmoittaa. Tässä sen näki, että kuluttaja, jota kiinnostaa vain tuotteen alkuperä, ei näköjään enää jaksa kiinnostua siitä, onko tuote kaiken lisäksi vielä päässyt vanhenemaan. Mutta kenen asia on varmistaa, että myynnissä on kunnollisia tuotteita?! Päätin testata vielä illemmalla keksien tuoreutta...

Kantolan keksit ovat niin suomalaista, että! Paketista selvisi kuitenkin, että keksit oli valmistettu Ruotsissa Göterborgs Kex:n tehtaalla. Päätin siirtää paketin ostoskoriin, koska näytemateriaalia tarvitaan aina. Kotona huomasin, että näitten keksien syönnillä ei ole kiire, sillä parasta ennen päiväys on vasta 10.2.2013. Kantolan markkinoijana toimii norjalainen Orkla-konserniin kuuluva Chips Ab. Ympäristöasioista ei paljon kerrottu enkä ihan saanut selvää, kuka Kantolan oikein omistaa. Myynti- ja markkinointi tuntui vain kuuluvan Chipsille. "Leivomme ajatuksella", vakuutettiin kotisivuilla.

Toivioretkeni alkoi vaikuttaa jo toivottomalta, kunnes silmiini osui Suomen lippu ja niinhän siinä kävi, että Avainlippu varmisti, että Vanajan keksit todellakin oli valmistettu Hämeenlinnassa. Minun oli pakko saada tämä harvinaisuus näytemateriaaliksi, joten nakkasin senkin ostoskoriin. Kotona huomasin, että Avainlippu-merkki oli uudistunut jo vuosi sitten, mutta Vanajan paketissa komeili edelleen vanha merkki. Toivottavasti keksejä ei oltu tehty merkkiuudistuksen aikaan, koska parasta ennen päiväys ulottuu peräti 17.5.2013 saakka. Kyseessä oli kaakao-vanilja vohvelit ja sanomattakin on selvää, että vaikka keksipaketissa on Avainlippu, joka kertoo kotimaisuudesta, niin kaaakao tulee Länsi-Afrikasta ja erittäin todennäköisesti lapsityövoimalla tuotettuna. Koska Vanajan Korppu Oy on täysin kotimainen tehdas se on hakenut ja saanut luonnollisesti Avainlipun. 

Sitten muistin, että vohveleissa on niitä transrasvoja. Pakkauksessa kuitenkin lukee, että tuote ei sisällä transrasvoja. Kovetettua kasvirasvaa siinä on. Mats-Erik Nilssonin mukaan valmistajat ovat ruvenneet sekoittamaan kovan rasvan joukkoon juoksevia öljyjä, jolloin transrasvaa ei synny haitallisia pitoisuuksia. Mikäli tuote on osittain kovetettu, siinä on edelleen haitallista transrasvaa ja tätä tietoa osittain vai kokonaan kovetettua, ei tarvitse ilmoittaa. Olo alkaa olla kuin harakalla, jolla on joko nokka tai pyrstö tervassa.

Tämmöistä kun sitä pohtii vapaa-aikansa, niin välillä tuntuu siltä, että haluaisi vaan ottaa sen vuorotteluvapaan ja lähteä ajamaan Suomen ympäri fillarilla. Silloin ei tarvitsisi ajatella mitään muuta kuin seuraavaa ylämäkeä.