5.9.2012

Koiranelämää

Tänään oli melko vauhdikas päivä töissä, milloinpa ei olisi. Ajattelin, millaista olisi koiranelämä. Olisin voinut ajatella, millaista olisi kissanelämä, mutta siitä minulla ei olisi riittävän realistista käsitystä. Koiranelämästä on kertynyt paljon tietoa, sillä olen tarkkaillut ahkerasti tanskalaisruotsalaista pihakoiraamme Viliä.

Olenko jo maininnut, että Vili on erittäin kiinnostunut ympäristöstä? Koska se on elänyt ympäristöihmisen kodissa, sitä kiinnostaa luonnollisesti kestävän kehityksen eri tasot. Vili on kiinnostunut erityisesti ekologisesta kestävästä kehityksestä. Vili on huolissaan siitä, että luonnon monimuotoisuus kapenee ja uusiutumattomien luonnonvarojen holtiton tuhlaaminen johtaa siihen, että luonnossa elävillä eläimillä ei ole enää elintilaa tai riittävästi luonnonmukaisia kasvuolosuhteita.
Mitä? Missä on lintu???
Kun olemme mökillä, Vili on kiinnostunut erityisesti linnuista. Se haluaisi selvittää, miten nopeasti linnut reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin (kuten haukkuminen) ja millaiset eliinjäämismahdollisuudet niillä on, jos joku yllättävä uhka (kuten joku vieras koira) yrittää hyökätä lintupoloisten kimppuun. Koska kenttätutkimukset ovat vielä aluissaan, Vili kartuttaa mahdollisimman laajaa materiaalia pystyäkseen tekemään oikeat johtopäätökset lintujen henkiinjäämistaidoista.

Pöh, olenkin sisällä!
Koiranelämässä minua kiinnostaa erityisesti se, että Vili osaa keskittyä olennaiseen ja priorisoida asiat. Se osaa myös maksimoida onnentunteen ja minimoida stressitekijät.

Vasen korva valvoo...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...