18.12.2014

Pikkuisen söpöliinin hajanaisia ajatuksia, kausi 2

Ei varmaankaan tarvitse tarkentaa, että otsikko ei todellakaan tarkoita minua, joka toimin Nickin haamukirjoittajana... Ja näin se menee:

Hei Minä olen Nicki! Saanko namin? Miksi en saa ja miksi ukki aina saa? No minulla on nyt pisuhätä joko päästään ulos kakille? Mikä tuolla ikkunassa on onko se orava ja mikä on orava? Ukki anna minun lelu heti minulle tai minä varastan sen sinulta! NOIN sepä kävi kätevästi miksi ukki näytät minulle hampaita etkö ole pessyt niitä?Pitääkö meidän koirien pestä hampaat?  Mitä? Ei minun ajatukset ole yhtään sekavia! No minä ISTUn nyt ja KESKITYn.

Minä olen Nicki, jolla on se tosi kiva ukki, Vili. Minusta Vili on ihana! Sillä on niin kaunis ääni. Se murisee minulle joka päivä, sillä se haluaa, että minäkin opin murisemaan. Mutta minä olen TYTTÖ, niin minulla on paljon kimakampi ääni. Silloin kun haukun. Ukki haukkuu tosi paljon. Minä haukun tosi harvoin. Mamma sanoo, että minä olen kiltti kun en hauku. Ja ukille se sanoo kanssa, että hyvä Vili, kiltti poika, kun Vili on lopettanut haukkumisen, kun mamma on ensin huutanut sille, että ELÄ HAUKU!  Eli minä olen miettinyt, että jos haukkuu ja lopettaa, niin on kiltti ja jos ei hauku ollenkaan niin on kiltti. Niin oisko se sittenkin sama ensin vähän vaan haukkua?

Mamma oli viime viikolla tosi kipeä. Se vaan itki ja voivotteli ja sen massu oli tosi kipeä. Minä rakastan mammaa ja pomppasin sen massun päälle, että yltäisin nuolemaan mammaa naamaa, niin mamma alkoi parkumaan hulluna. Sitten se soitti sille ukin mammalle (sille, jota ukki oikeesti pitää omana mammanaan) ja iso-mamma porhalsi paikalle ja sitten jäin kotiin ihan yksin. Oli tosi pitkä aika olla yksin. Ajattelin, että mamma on kuollut.

Mutta sitten iso-mamma tuli ja käytti minut pissalla. Ja sitten jäin taas yksin. Oli tosi pitkä aika olla yksin. Ajattelin, että minut on hylätty. Mutta sitten iso-mamma tuli minun vale-tätin kanssa paikalle ja minä pääsin mukaan. Sinne vale-tätin kotiin. Olin tosi kiltisti. Ensin tutkin kaikki paikat; siellä haisi ihan ukille. Ukki oli ollut siellä ennen minua! Tuntui niin turvalliselta. Siellä oli ukin lelu, niin minä leikin sillä kanssa ja se meni heti säpäleiksi?!

Minä olin aika pitkään vale-tätin luona, varmaan vuoden! Mutta sitten minä näin taas mamman! Voi miten iloinen olin ja pompin hyvin ja melkein ylsin mamman napaan asti kun pomppasin lattialta. Niin mamma oli keksinyt uuden leikin kun se oli ollut jossain sairaalassa. Se piti tyynyä mahan päällä ja kiljui kun yritin pmppia sen massulle. Se oli kivaa. Mutta iso-mamma sanoi, että nyt häivytään!

Niin minä pääsin metsään! Juoksin joka paikassa kun oli paljon lunta. Oli tosi kivaa! Iso-mamma huusi minun nimeä ja kun juoksin sen luo, niin sain namin! Mammalla ei ole ikinä olut niin paljon nameja. Iso-mamma on tosi ihana rrrrrakastan sitä tosi paljon (ja sen nameja).

Sitten paistettiin makkaraa. Tai se oli kuulemma makkara. En tiedä mikä on makkara, koska iso-mamma sanoi, että sitä ei saa antaa pikkuisille tyttökoirille! Niin minä uskon iso-mammaa! Se on niin viisaskin!

Nyt minun pitää lopettaa. Heippa! Missä on ukki? Ukki miksi sinun silmänvalkuaiset muljahtelee ja miksi sinulla on niin iso  ja suuri suu?
Vaarallinen makkara!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...