18.4.2015

Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla....

Nimittäin, olen vajonnut niin alas kuin vaan voi vajota. Toissapäivänä ostin apteekista yllytyshullun lailla ällöä nestettä, jota muut käyttävät vain äärimmäisen pakon edessä. Aineen nimi on colonsteril ja en todellakaan aio kertoa siitä pätkääkään enempää. Se, että meikä hörppi ihan vapaaehtoisesti tuota tököttiä melkein 4 litraa, kertoo joko siitä, että olen todella epätoivoinen tai siitä, että olen todella herkkäuskoinen ja sinisilmäinen tai siitä, että vv on saanut osan aivopoimujeni järkiosastosta suoristumaan. Itse veikkaan noita kaikkia kolmea.

Voin kuitenkin todeta, että kaikkensa sitä yrittää; siitä ei voi minua ainakaan moittia. Ideana oli, että kun elimistö puhdistuu myös sisältä, niin se tehostaa kaikkea muutakin toimintaa ja saa mahdollisesti vaakan jousen pysymään alempana. No itsellä sattuu olemaan tietty digimalli, mutta silti. Googlailin ensin kaikkien kauhukertomukset aineen ällöttävästä mausta. Mietin, voiko se olla pahempaa kuin joskus reilut 10 vuotta sitten juomani Molkosan - se nimittäin maistui ihan ns. navetan alusille. Yllätyin positiivisesti, sillä Colonsteril on selvästi eri makuista! Ei missään nimessä voi edes vertauksena sanoa, että "paremman" makuista, mutta ei se kuitenkaan ollut yhtä pahaa!

Aamulla aloin hörppimään nestettä ja päivän tapahtumat voitte ihan itse kuvitella. Ajattelittepa mitä tahansa, niin todennäköisesti ne menee ihan oikein. Sen verran voin kertoa, että minulla on silitysvälineet parin metrin päässä toilets-alueesta ja sainkin silitettyä kymmenisen paitaa ja muutaman liinan tuossa päivän aikana ihan sattumoisin vaan...

Tulokset olivat musertavat! Seuraavana aamuna vaaka osoitti painon pudonneen 200 grammaa. Ja seuraavana aamuna oltiinkin sitten jo normilukemissa, eli paino oli enemmän kuin ennen tuota ruikkauskuuria. Kyllä meikäläistä nyt masentaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...