Ite tein (melkein)

Meikäläinen sai tuossa muutama viikko sitten mieluisan luottamustehtävän, eli Ykkönen vietti hääjuhlaa yli vuosi häittensä jälkeen ja juhlapaikalle oli syyt tehdä opasteet! Olin jo viime vuonna ilmoittanut, että opasteiden teko on rautaisinta osaamisalaani ja niinpä pääsin näyttämään, olenko sanojeni mittainen.

No tietenkin tuollainen opasteiden teko alkoi kiinnostaa muitakin, enkä saanut  tehdä (joutunut tekemään) kaikkea yksin. Ekanakin ystävä ehdotti, että tehdään (monikossa?) ne opasteet tauluiksi. Itekin olisin juuri sadasosa sekuntia myöhemmin keksinyt tuon idean, mutta niinpä vaan piti luopua tuosta kunniasta. Hmpf! En nyt ihan osaa sanoa, oliko se niinkään oleellinen asia koko tuossa opasteiden tekemisessä, tuo muodon keksiminen, mutta hyvä on hyvä on, myönnän: oli parempi idea kuin minun (jota en siis koskaan kerinnyt keksiä).

No ei muuta kuin kirppareille taulunkehyksiä ostamaan. Helposti löytyivät ja sen jälkeen soittelin miniälle, joka ei enää tuota hääjuhlaa ennen ollut miniäkokelas vaan ihka oikea, että passaako hopea vai mitä värejä kehyksiin laitellaan. Sain ns. vapaat kädet, kunhan vaan pitäytyisin melko neutraaleissa väreissä. kassissa oli siis ruskeat, keltaiset, vihreät ja oranssit kehykset... Mentiin ostamaan hopeaa spray-maalia, hopeahilettä ja mustaa maalia, jolla omin kätösin ajattelin maalata hääparin nimikirjaimet taulunkehysten sisään.

Hiomista vaille

Maalaus tehty

 Sain nopeasti hiottua taulut, joita piti siis tuunata neljä kappaletta kolmella nuolella. Myös maalaaminen sujui rattoisasti ja hetkessä olikin tämä tylsä perusvaihe tehtynä.

Pohjalevyn sahaus

Pohjalevyn maalaus

Kokoaminen

Ite tein (melkein)

Vaikka tauluissa oli jo pohjalalevyt, ajattelin tehdä niistä tukevammat lisäämällä pohjalevyn. Samalla taulun kiinnitys pystytolppaan helpottuisi. Pohjalevyjen sahaaminen tehtiin vähän järeämmällä kalustolla; meikäläinen ei olekaan mikään nappikauppias näissä hommissa. Myös nuolten sahaaminen sujui suit sait, kun annoin hieman ohjeita.

varsinainen kokoamisvaihe onnistui nopeasti ja ilman mitään vahinkoja, kun annoin ohjeita naulojen pituuksista ja muista oleellisista asioista.Toki minun piti myös naulata itsekin, minkä nyt ohjeiden antamiselta kerkisin.

Ennen opastetaulujen kokoamista minulle oli karusti selvinnyt, että nimikirjainten maalaaminen ei sittenkään ollut vahvinta osaamisalaani. Niinpä piti tyytyä paperifontteihin, jotka Ykkönen itse tulosti ja minulle jäi tietenkin erittäin haastava vaihe osuttaa kirjaimet keskelle taulua. 

Nyt oli niin hieno lopputulos, että piti ihan ite mennä poseeraamaan kylttien viereen!