29.3.2017

Uusi harrastus

Tässä sairauslomalla ollessa on ollut aikaa miettiä kaikenlaista. Ja paljon on tullutkin asioita mieleen, joskin osa niistä on pitänyt delettää mahdollisimman pikaisesti. Olen myös tuumaillut, että pitää keksiä jotain tekemistä, kun lääkärikin kehotti, ensin haukuttua minut ylipainoiseksi (siinäpä miettimistä muillekin kuin minulle!), liikkumaan ja kohottamaan kuntoa.

Olen sitten käynyt joka päivä lenkillä. Eilen kävin kahteen otteeseen ja kollega voi todistaa, että en pysty vielä puhumaan ja kävelemään hengästymättä. No ehkä joku voisi ajatella, että hienoa; nyt saatiin tyyppi hiljaiseksi! Mutta ei; jos lähtee jonkun kanssa lenkille, on pystyttävä myös keskustelemaan. Ja jos ei pysty, voi kävellä ne lenkkinsä ihan itekseen. Mietin, että miten sitä jaksaa ensi maanantaina heittää 17 tunnin pituisen työpäivän. Sellainen olisi nimittäin edessä, jos töihin lähden.

No nyt siis makoilen vielä kotona ja ajattelin tekaista linnunpönttöjä. Tuumasta toimeen; perehdyin muutamaan HELPPO linnunpönttö-sivustoihin ja onhan minulla kokemusta pönttäjen kyhäämisestä muutenkin. Varmistin vaan, onko ohjeet muuttuneet vuosien varrella. Sitten kauppaan lautaa ostamaan. Ympäristöihmisenä sattui sydämeen, kun piti ostaa lautaa, mutta linnut on nykyisin niin ronkeleita, että niille ei kelpaakaan mikä tahansa tölli. Pitää olla 25 cm korkeat sisäseinät ja lattia ja vähintäänkin katto filmivaneria!

Aikani Starkilla seikkailtuani sain kyytiin 22 x 150 kokoista höyläämätöntä lautaa kuuden pöntön tarpeiksi eli vähän yli 6 metriä. Meikäläinen jos jotain tekee, niin tehdään sitten kunnolla! Se maksoi n. 9 euroa, eli yhdelle pöntölle tulee hintaa 1,5 euroa, jos muut tarpeet löytyy ns. omasta takaa. Ei kovin kallista, kun kaupassa vastaavanlaiset pöntöt maksavat siinä 10 euron pintaan.

Tuumasta toimeen! Valmistauduin huolella, eli raahasin ensin autotalliin sahauspenkin, haalin sahan, metrimitan, kynän, ruuvit ja poran esille. Aikani etsiskelin poranterää, mutta sen oli joku pöllinyt eikä tietenkään palauttanut. No, sitten virittelin päälleni isän vanhan työkaluliivin ja eikun hommiin. Tällä kertaa panostin sahaamiseen; lähinnä siihen, että laudoista tulisi saman kokoisia. Sahasin helposti laudat kuuteen pönttöön ja ajattelin, että tekaisen yhden pöntön tässä vaiheessa malliksi.

Aloin kokoamaan pönttöä ja ruuvailin siinä seiniä paikoilleen. Eihän sen nyt niin kovin vaikeaa pitäisi olla, neljän seinän kokoaminen. Mutta ällistyin jopa itse, kun tarkastelin lopputulosta! Miten olinkin osannut tehdä koko pöntön sellaiseen kuosiin, että tiedossa olisi purkuhommia!

Ensinnäkin olin muistanut väärin ja erittäin huolellisesti laittanut sydänpuun pöntön sisäpuolelle. Ne pitää kuulemma laittaa ulospäin, jolloin pöntön seinämät eivät väänny toisistaan irti ja linnunpoikaset luiskahtele raoista maahan. Sitten sain niistä neljästä saman levyisestä lautapalasta koottua suorakaiteenmuotoisen pöntön, vaikka tavoitteena oli neliön muotoinen! Vähänkö otti pattiin! Ei niinkään se, etteikö se nyt niille tinteille olisi kelvannut, vaan se, että luonteelleni tyypillisenä haluan tehdä priimaa jopa linnunpöntöistä! Että pitääkin olla niin tarkka ja huolellinen! Ja tunnollinen! Sen takiahan täällä on myös aikaa näitä pönttöjä rakennella, kun asiaa tarkemmin pohtii.

Tuossa vasemmalla tai ylempänä (riippuen härvelistä mistä tätä juttua luetaan) on siis eka malli, josta tuli suorakaiteen muotoinen. Siihen olisi kyllä helppo nikkaroida pohja ja tätä mallia itse asiassa sitten niissä ohjeissakin tarkoitettiin. Vastaavasti oikealla (tai alempana) sitten rempattu versio, eli purin ekan version ja kokosin seinät uudestaan, nyt lomittain ja sydänpuu ulkopuolella. Tämä on sitten neliskanttinen. Mutta tässä tulikin uusi ongelma eli nykykielellä haaste; mikäli aion tehdä pohjan kuten ekassa ohjeessa neuvottiin, eli sivuseinien sisäpuolelle ja tuon aukon kokoiseksi (eikä koko pöntön levyiseksi), niin joudun kaventamaan pohjalautaa. GRRRrrr... miksi kaikkien ohjeitten pitää aina olla niin erilaisiaaaaaa!!!!
Tasaseinät

Lomittain seinät









Alkoi tympimään koko pönttöhomma, niin ajattelin välillä aloittaa uuden harrastuksen; maalaamisen! Se sujuikin tosi mainiosti!
Kohta valmis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...