Taas lähti lapasesta...





Ei mennyt ihan putkeen tuo ensimmäisten linnunpönttöjen rakentaminen. Mutta kun olin maalannut sen taulun loppuun niin rauhoituin ja ajattelin, että en masennu pienistä, vaan teen pöntöt loppuun nyt viikonlopun aikana. Minulla oli varattu tarpeet kuuden pöntön tekoon ja olin vasta kahden ensimmäisen aikana kohdannut haasteita, joita timpurintaidoiltaan kehittyneemmät yksilöt eivät välttämättä koskaan kohtaa. Tuumasta toimeen taas, uudestaan!

No siinä sitten mietin sitä pöntönteko-ohjetta ja tulin siihen tulokseen, että teen ne loput neljä ns. omasta päästä. Löysin tallista vanhaa lautaa, joka sopi kuin nakutettuna pönttöjen seinälaudaksi. Kaiken kukkuraksi lauta oli kapeampaa kuin varta vasten kaupasta ostamani, joten rakennusarkkitehtooniset ongelmani ratkesivat kertaheitolla. Ja, mikä parasta, kun sain loppupönttöihin laudat vanhoja lautoja kierrättämällä, niin sehän tarkoitti sitä, että pönttöjen määrä kasvoi kuin itsestään!

Mutta sitten kävi niin, että omaa lautaa ei ollut kuitenkaan niin paljon, että se riittäisi kaikkiin pönttöihin (kun se pönttöjen lukumäärä siis kasvoi). Ajattelin, että voisihan sitä lautaa ostaa vielä lisää ja tekaista muutaman lisäpöntön. Ei muuta kuin surautin kauppaan, tällä kertaa Carlsonille ja ostin sieltä nyt sekä 150 mm että 120 mm lautaa muutamia metrejä...

Kyllä oli hauskaa! Pönttöjen tekeminen sujui aivan ällistyttävän hyvin. Onnistuin sahaamaan laudat todella tasapitkiksi, ruuvit surahtivat puuhun kuin naskali voihin, reiän poraaminen yläviistoon sujui oikein mallikkaasti ja pöntön kokoaminen kaikkineen alkoi vaikuttaa pönttötehtaan uraputkeen ajautuneen työorientoituneen urakkapalkkalaisen työsessiolta.

Kyllä nautin! Lääkäri sanoi, että nyt ulkoilemaan ja kuntoa kohottamaan ja iloisia asioita miettimään. Tässäpä mitä mainiointa lääkettä vaativan ajatustyön vastakohdaksi! Tein pönttöjä kuin hurmiossa ja samalla kuitenkin jo mietin, miten kokoamista voisi automatisoida ja kehittää. Se olikin tarpeen, sillä ostin siis sitä lautaa sen verran, että ei ihan heti lopu pöntöt meikäläisen mökkimetsiköstä, eikä lähisukulaistenkaan. Laskin nopeasti, että kuuden pöntön sijasta meikäläinen tekee 16 pönttöä. Ja aika nopsaan, eli muutamassa tunnissa.

Päätin kokeilla vielä yhtä ideaa, missä pöntöt rakennetaan niin, että ei sahatakaan lautaa määrämittaan vaan ensin tehdään pönttöaihio koko laudan pituudelle ja sitten vasta sahataan pöntöt yksi kerrallaan irti rungosta. Idea vaikutti kokeilemisen arvoiselta, etenkin kun olin astunut satunnaisen pönttönäpertelijän sijaan tehdasmaiseen pönttötuotantoon.

Ei hassumpaa, ihan hyvin sujui meikäläiseltä tuollainenkin rakentaminen. En osaa vielä arvioida, oliko työnteko nopeampaa, mutta se ainakin on totta, että sain ruuvattua yhdellä kertaa kaikkiin pönttöihin ruuvit. Se oli tosi kivaa. Mutta se taas ei, että jouduin sahaamaan kaikki pöntöt vastaavasti yhdellä kertaa irti rungosta. Käsi alkoi väsymään, mutta ergonomiaopinnot auttoivat asiaan ja sain pumpattua verta lihaksiin (?!) jokaisen sahauskerran välillä.

Siinä pönttöjä rakennellessa ajattelin, että kyllä ruuvien käyttö on sittenkin järkevää, vaikka mietin, että metallia menee enemmän kuin nauloja käytettäessä. Nimittäin; kun pönttöä on saneerattava, niin se käy huomattavasti helpommin. Ruuvit irtoavat helposti ja voin vaihtaa esimerkiksi seinälaudan, jos tikka hakkaa siihen reiän. Mikäli pönttöjen seinät olisi kiinnitetty nauloilla, homma ei onnistuisi. Tiedän sen kokemuksesta.

Nyt sitten pönttötehtaassa on lappu luukulla siihen saakka, kunnes apujoukot saavat hommattua minulle riittävän määrän sekunda-filmivaneria, mikä kelpaa mainiosti linnunpönttöihin, mutta ei vaativampaan rakentamiseen. Sitä odotellessa voisin tehdä vielä nimikkopöntöt Ykkösen tyttärille, jotka ovat siis lapsenlapsiani. Olisihan se somaa, kun saisi ikiomalta mummiltaan lahjaksi linnunpöntön, jonka mummi-parka olisi kyhännyt viimeisillä voimillaan harmaat hapset lippiksen alta viuhuen. Ja jos saisin kolvin toimimaan, niin voisin polttaa sillä tyttöjen nimet pönttöön! Olisi hienoa!!!

Pohjat ja katot uupuvat.