Rapaa kunnossa

Nimittäin, jokaisella ihmisellä on jonkinlainen mielikuva itsestään. Monesti se on positiiivisempi kuin todellisuus. Sitä on vaan vaikea huomata. Joskus. Kävelin tuossa muutama päivä sitten tytön, joka on selvästi perinyt  minulta kaikki hyvät ominaisuutensa, kanssa muutaman metrin jonnekin. Hän kysyi, että hengästyitkö sinä. No en todellakaan, mutta itsekin mietin, etä miksi hengitän näin raskaasti. Onko minulla nuha? Ei ollut. Onko minulla kuumetta? Ei ollut. Onko minulla nuhakuumetta? Ei ollut.

Jäin pohtimaan tuota hengästymiseltä kuullostanutta ääniefektiä ja kävelin peilin eteen. Se oli mennyt selvästikin rikki. Peilikalvo vääristi oudosti ja näytin hieman pullakalta niistä kohdista, joista aiemmin olin näyttänyt ihan sutjakalta. Lisäksi housuni olivat kutistuneet, sillä olin varmaan epähuomiossa pessyt ne liian kuumassa lämpötilassa.

No en todellakaan uskonut edes itse tuohon soopaan, jotten pakko oli myöntää, että paino on päässyt hallinnasta ja alkanut nousemaan. Yleensä monet nousut ovat hienoja asioita, kuten palkannousu, pörssiosakkeiden nousu (jos itsellä sattuu olemaan osakkeita) sekä nousu  Hammerfestin korkeimmalle kohdalle. Tällä kertaa en millään saanut ladattua mainitsemaani painonnousuun mitään positiivista.

Sen sijaan kiskoin viimekesäiset shortsit jalkaani ja tepastelin peilin eteen. Ei olisi kannattant, mutta päivä nyt ei ollut muutenkaan parhaimpiani. Se siitä sitten.

Tuumasta toimeen; päätin aloittaa siltä istumalta kuntoilun. Sain innostettua ystäväni (joka sanalla sanoen ei itsekään  juuri tällä hetkellä kuulu mihinkään bikinikerhon jäsenistöön) mukaan. Päätimme aloittaa vatsalihaksilla. Ei ollut ihan tarkassa muistissa, montako niitä pitäisi kerralla tehdä; ehkä jotain parisataa. Päätimme aloittaa rauhallisemmin; ensin viisi vatsalihasliikettä ja tauko, kolme sarjaa. Kuulenko jostain väheksyvää naurua?

Ystäväni aloitti ja minä pidin nilkoista kiinni. Omasta vuorostani ei meinannut tulla mitään, sillä meinasin kuolla nauruun ennen omaa yritystäni. En viitsi tässä nyt analysoida suoritusta, ihan vaan oman turvallisuuteni takia.


Lopulta, kaikkien taukojen jälkeen, tuli minun vuoroni. Vetäisin suitsait ja tuosta vaan 20 (lue: kaksikymmentä) vatsalihasliikettä ilman sen kummempia ongelmia. Ainakin muistelen niin.

 Tästä se sitten lähtee; kesäkuntoon virittäytyminen.