Viritimme litskun, jätimme tanskalais-ruåtsalaisen pihakoiramme varmistamaan lopputuloksen ja lähdimme itse ostamaan banaanileivoksia Kuusamosta. Kun tulimme takaisin, olimme ostaneet banskuleivosten lisäksi yhden dekkarin, yhden pinnatuolin, metwustia, limpsaa, maitoa, perunarieskaa ja makkaraa. Kaikki siis erittäin oleellisia ostoksia mökkilomaa ajatellen.

Ystäväni älykkyyskerroin osoittautui keskimääräistä korkeammaksi, koska hän jossain vaiheessa "pyysi" minua hakemaan puita, tiskaamaan astiat, viemään roskiksen, sytyttämään nuotion, tekemään iltaruuan ja lapioimaan polun rantaan. Hmm...! Itse asiassa nuo ovat kyllä pieni asia verrattuna siihen, että hänen peukalonsa on niin turvoksissa litskun lasahdettua sormille, että rukkanenkaan ei meinaa mennä käteen. On se kova isku; sehän katkaisee hiiren niskan, mutta hiiren vaipuessa ikiuneen ystäväni jäi murjottamaan sormi punaisena ja turvonneena sohvannurkkaan.
Että semmoinen retki. Nyt odotellaan sitten toista lasahdusta. Itse asiassa sekin selvisi, että kyseessä ei ole söpö pieni metsähiiri, vaan sen gangsteriserkku kotihiiri. Mistä hitosta sekin on tänne metsään joutunut. Niin vielä ystävä kerkisi puolustamaan, että tämä mökkihän on sen koti..! Varmaan arvaat, että taas tulee minulle asiaa halkoliiteriin, kun litsku lasahtaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti