2.3.2011

Hei me siivotaan!

Tänään tuli telkkarista kaksi ohjelmaa, jotka kannatti katsoa. Tai oikeastaan yksi, mutta sen ohjelman sisällä oli siis kaksi. Hmmm... nyt alkaa tuntua siltä, että tämän tekstin kirjoittaminen vaatii jonkinasteista matemaattista lahjakuutta, mitä minulla ei ole. Eli teksti korreloi matemaattista osaamistani. Serkkuni on kyllä väitellyt tohtoriksi em. alalta - ymmärsin väitökirjasta ainoastaan hänen nimensä. Huoh! Asiaan!

Telkkarissa, jota katson siis erittäin harvoin, oli 45 minuuttia niminen ohjelma. Sen kesto oli sama, paitsi mainokset, joten siinäkin huijataan, eli ei nähty sitä aikaa, minkä otsikko antoi olettaa. No nyt pätkii, asiaan ei meinaa päästä millään.

Siis tässä alle 45 minuuttia kestäneessä 45 minuuttia ohjelmassa oli juttu, missä kerrottiin virolaisten naisten siivouskeikasta Suomeen. Kyllä harmitti. Siivousalasta, mikä on vanhentunut nimi alallemme (pitäisi puhua PUHTAUSalasta), on harvoin juttuja ja sittenkin kun on, niin liian usein viime aikoina näitä työntekijöiden kohteluun liittyviä ikäviä tapauksia. Tässäkin jutussa, mikäli se oli totta, työntekijöille ei ollut maksettu heille kuuluvaa palkkaa. Työpäivät olivat todella epäinhimillisen pitkiä; siinä oltaisiin pärjätty jopa halpatuotantomaiden hikipajojen työajoille.

Yrittäjä itse pakoili kameraa ja nenäkäs yrityksen työntekijä kehotti toimittajaa menemään kadulle kyselemään ohikulkijoilta vastauksia kysymyksiinsä. Oliko peräti niin, että palvelut tuotettiin alihankintana julkiselle sektorille, ainakin osittain. Tästä on sitten hyvä ponnistaa ja hehkuttaa alaa... Sääli etelän kollegoita, joilla ei riitä opiskelijoita koulutuksiin. Onko se sitten ihme? Kyllä kuitenkin suurin osa työnantajista toimii ihan rehdisti. Silti pienikin negatiivisuus saa ison median huomion. Tällä en siis vähättele siivoojanaisten kohtaloa, vaan päin vastoin haluan, että oikeus voittaa!!!

Parasta jutussa oli se, että rikoskomissario, joka oli nainen (mikä ehkä selittäneen asian), vaati mielestäni aika napakasti, että työpaikoilla olisi oltava kiinnostuneita siitä, kuka paikkoja siivoaa ja vaihtuuko väki liian usein. Hän peräsi myös sitä, että kuka oikeasti välittää! Hienoa puhetta!

Harmillista taas se, että videolla tehtiin nihkeäpyyhintää takaperin edeten, mutta hyvä se, että ei näytetty todennäköisesti erittäin kiertyneesä ja kuormittuneessa asennossa olevia ranteita...

No se toinen juttu oli tietysti Munamiehestä, joka kävi tervehtimässä äitikanaa. Voih!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...