Pallohullun päiväkirja, osa 3 Mökillä

Tänään minulle koitti onnenpäivä, sillä pääsin Herkkulaan. Siellä saa aika paljon nameja, koska emäntä raahaa sinne yleensä liikaa ruokaa. Sain heti aamusta pari ryynäriä ja kinkkua. Minä olen kehittänyt uuden palvelun, eli nuolen lattialta kaikki sinne tippuneet muruset. Emännästä se on tosi hyvä, koska sen ei tarvitse siivota niin paljon.En sitten ymmärrä, kun istun tietysti ruokapöydän vieressä vahtimassa niitä tippuvia murusia, niin emännän pitää valittaa, että muka kerjään. Kerjään? Minä?! Olen sentäs sivistynyt koira enkä mikään seropi.

Ulkona oli kyllä tosi tyhmä ilma, koska satoi vettä. Minun alusvillaton turkki kastuu helposti ja tympii, kun on se sitten ihan märkä. Onneksi emännällä on muutama tosi pörröinen viltti ja miten kiltti se emäntä onkaan, niin ihan minua varten se on niitä asetellut tuoleille! Mutta en voi ymmärtää, että jos en sitten aina muista kuivata itseäni samaan vilttiin, niin onko jo pakko tulla valittamaan, että kaikki muka on märkiä?! Ei niin mitään logiikkaa silläkään.

No vähän harmitti, kun yksi kärpänen oli jo herännyt talvihorroksesta. Piti senkin pörrätä koko ajan siinä ikkunakarmin vieressä. Ärsyttää, että tuommoiset kärpäset on niin vikkeliä ja nopeita. Olisin kyllä saanut losautettua sen, mutta en viitsinyt. Mutta se oli kiva, että viime kerralla sain ne tintit kuriin! Eipä näkynyt tinttejä pomppimassa oksilla. Niillä on niin ärsyttävän kimakka ääni, ettei sitä kukaan täysjärkinen kestä...

Emäntä on sitä mieltä, että minun on opiskeltava kiinaa. Se kyllä passaa, jos saan vaan namin. Maattiin sitten sängyllä ja se paasasi jotain, että koko maapallo tuhoutuu ja ihmiset vaan vähät välittää kaikesta. Yritin ehdottaa, että entäs jos heittelisit minulle palloa, niin unohtuu tuommoiset asiat. Minusta pitää aina keskittyä olennaiseen, kuten pallonhakemiseen ja namien syömiseen.

Onko minullekin?

Se harmittaa, kun olen niin pieni. En oikein yllä ruokapöytään ja emäntä unohtaa helposti, että en ole saanut ruokaa ainakaan kolmeen minuuttiin. Enkä kyllä ymmärrä, että jos on kolme paikalla, niin miksi vain kahdelle tehdään herkkuja. Ja minusta sekin on väärin, että koirilla on muka säännölliset ruoka-ajat, että kaksi kertaa päivässä muka riittää! Minulla on ainakin hirmu nälkä, kun ne annoksetkin on niin pieniä. Kun oltiin nuotiolla, niin minä sain vain yhden neljäsosan lenkkimakkarasta, kaksi leipäpalasta ja pullan.