17.10.2013

Pikkuisen söpöliinin hajanaisia ajatuksia, kausi 1

Minulla on paha mieli, kun ukki lähti. Sen häntä vaan heilahti eikä siitä näkynyt jälkeäkään enää. Siitä on varmasti pari vuotta aikaa, tai ainakin tosi pitkä aika. Minulla on paha mieli, kun se oli kuitenkin aika kiva vaikka olikin ihan tyhmä. Ja pelottava. Ja emäntä lelli aina sitä.

Minä ajattelin, että otan siitä mallia, mutta minä en osaa vielä murista niin hienosti. Eikä minulla ole vielä niin isoja ja teräviä hampaita. Enkä ymmärrä, mikä on pallo. Mutta olen opetellut haukkumaan, kun näen jonkun ikkunasta. En kyllä ymmärrä, miksi pitää haukkua, mutta ainakin se saa emäntään vipinää. Ja kun kävin lenkillä ukin kanssa, niin se opetti, että vastaan tuleville piskeille pitää murista, kun ei niistä ikinä tiedä. Minä en kyllä tiennyt, mikä on piski, mutta jospa se joskus selviää.

Sniif
No sitten viime viikolla leikin ukin kanssa, vaikka se vaan seisoi ja sillä oli niskavillat pystyssä ja se murisi vaan koko ajan. Minusta oli kiva pomppia sen ympärillä,  mutta yht`äkkiä ukin nenä oli ihan kiinni minun selässä ja minä kellahdin heti selälleni ja kiljuin, että armoa! Ei saa tappaa minua!!! Ja ukki vaan rähisi minulle ja näykki minua niillä hampailla eikä lopettanut, vaikka minulta pääsi itku. Ei se kyllä purrut, kun minulle ei tarvinnut laittaa mitään laastaria, mutta emäntä sai hepulin. Ukki joutui niiltä sijoiltaan sinne meidän keittiöön ja oli siellä koko loppuillan.

Eikä mennyt pitkään kun se toinen emäntä, se jolla on aina kaikkea herkkua ja nameja ja joka ymmärtää sen, että tämmöisen pikkuisen tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran pitäisi olla pulskemmassa kunnossa, tuli meille ja silloin näin ukin viimeistä kertaa. Olen nyt miettinyt, että onkohan ukki viety oikeaan vankilaan. Se kun aina valitti siitä vankilasta minulle, vaikka en minä ymmärtänyt mitä se tarkoitti.

Nami?
 Minusta oli kiva, kun päivällä ei tarvinnut olla yksin kotona. Ukki kävi aina välillä murisemassa minulle. Minä seurasin sitä koko ajna, että mitä se tekee. Ukki käytti partavettä. Se haisi aina ihan sitruunalta. Minusta sille olisi käynyt joku muu haju paremmin. Saatan nähdä ukista unta. Kun kasvan, höyhennän sen.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...