Ilmansuunnat haltuun!

Minulla on todella erikoinen ongelma eli nykyaikainen haaste mökillä; ilmansuunnat menevät sekaisin etenkin pilvisinä päivinä. Toki vanhana (huomautus: en tarkoita tällä luonnollisestikaan omaa ikääni vaan sitä, kuinka kauan aikaa onkaan vierähtänyt siitä, kun aloitin Pielisen Tytöissä tonttutyttönä!) partiolaisena osaan suunnistaa jopa muurahaisten maamerkkien mukaan sekä auringosta. Silti minua häiritsee, että en osaa sanoa suoralta kädeltä mistä päin tuulee, kun siellä niemellä pyörin suuntaan jos toiseenkin. Molemmalle uskolliselle lukijalleni voin jo tässä vaiheessa sanoa, että kyllä, löydän silti esimerkiksi puuliiteriin ja saunalle ja isolle mökille (ei kokonsa puolesta, vaan toimintojensa puolesta) ihan vaivatta; se näkyykin siinä, että jäljetäni on aina puulaatikko täynnä puita ja mökki siistinä.

Näin viime kesänä eräällä vuokramökillä hienon kompassin, minkä edellinen taitava mökkiläinen oli väsännyt hiekkaan kivistä! Ihan upea! Tein heti itse samanmoisen, ehkä hieman hienomman jopa... Siitäpä näkikin yhdellä vilkaisulla, missä oli pohjoinen ja sen jälkeen pystyi päättelemään loput.

Näyttää goottiristiltä?!

Omalla mökillä ei valitettavasti ole hiekkarantaa kuin venerannassa ja sielläkin rakentaminen on jäänyt epämääräiseen vaiheeseen odottelemaan suojakatekankaan maatumista ja lahoamista ennen kuin varsinainen projekti saadaan hoidettua loppuun.Sehän aloitettiin vasta viime vuoden toukokuusssa ja kuten jo aiemmin kerroin; "Hiljaa hyvä tulee - jos on tullakseen". Se siitä valivali-osastosta. Oli siis keksittävä joku muu ratkaisu kuin kivikompassi.

Miniäni, tuo kaikkien kukka-asetelmien kuningatar, järjesti kauaskatseisena jo viime kesänä kurssin, missä opettelimme tekemään raparperinlehdestä betonivalun avulla kaikkia tarpeellisia juttuja. Kuten kukka-alustoja ja pihalaattoja ja kynttilänalusia. Olin ehkä mallioppilas (siinä kun en millään meinannut oppia minkä verran sitä massaa saa ja kannattaa laittaa)!  Siispä tuumasta toimeen ja raparperinlehtikompassia tekemään!

Vettä ja valmis pikabetoni

Kivet piti ottaa pois

Taputapu, väliin metalliverkkoa

Hyvin irtoaa

Paitsi ruoteet

Satsi sekoitettiin sopivan raparperinpensaan kupeessa. Öljysin ensin lehden nurjan puolen ihan tavallisella kylmäpuristetulla ruokaöljyllä. Sitten yritin laittaa pohjois-etelä ja itä-länsi kivet lehden kulmiin, mutta ei se onnistunut. Jätin sitten laittamatta ja keskityin vaan massan levittämiseen. Kun olin saanun noin sentin (tai kahden) verran massaa lehden päälle, niin laitoin kutakuinkin muotoon leikatun metalliverkon massan päälle ja jatkoin työtä. Siitä tuli aika paksu; hyvä on, siitä tuli liian paksu! Ei se muuten olisi haitannut, mutta saimme valettua 25 kg:n säkistä vain kolme (?) lehteä. Minun kompassilehteni oli kyllä melko iso muutenkin. Kun lehti oli valettu, niin jätettiin se kuivumaan muovin alle. Ei tarvinnut kostutella välillä, sillä hellesäässä muovin alle muodostui yön aikaan kosteutta ja valu kuivui ihanteellisesti.

Sitten viikon päästä käänsin lehden ympäri ja huomasin, että se irtoaa tosi hyvin ilmeisesti sen takia, että olin laittanut pohjalle kovalevyn! Ruoteet piti irrottaa teräslankaa, naulaa ja kulunutta puukkoa apuna käyttäen, mutta se oli hauskaa!

Nyt pitää vielä raahata raparperinlehtikompassi mökille, ottaa suunnat kompassilla ja käydä aina välillä tarkistamassa,onko huussi lounaassa vai lännessä. Haastetta tuo sekin, että meillähän on mökki niemessä ja suuntimista riittää suuntaan jos toiseenkin.