Nyt helpotti! Minua on stressannut, kun käsi kipsissä on jäänyt paljon hommia tekemättä. Osa niistä on sellaisia, että muut ei niitä vaan tee (esimerkiksi pipojen neulominen). Osa on sellaisia, että saan houkuteltua muut tekemään, mutta heille sopivalla aikaviiveellä. Tämä on jossain määrin ymmärrettävää, sillä 'tarkan talo tarvihtee' -mentaliteelilla kasvatettuna en ole ollut halukas maksamaan palveluista.
Jos maksaisin, olisin oitis saanut kesämökin siivottua, nurmet haravoitua ja huussin tyhjennettyä. Muutamia töitä mainitakseni. Nelonen haravoi kaupungissa, mutta mökillä samaa hommaa riittää, vaikka olen yrittänyt päästä eroon haavoista (en verisistä, vaan puista). Saunapolulla saa kahlata ja lehdet rahisevat niin kovaa, ettei millään meinaa kuulla edes ihastuttavaa härkälintupariskunnan laulantaa...
En ole myöskään voinut yöpyä mökillä, sillä käden takia se olisi hankalaa enkä myöskään halua olla kevään ekaa yötä ns. Likaisella mökillä. Lopulta ystäväni, tuo Pupulan tilan uupumaton uudisraivaaja, lupasi auttaa. Ja simbsalabim, mökki hohti puhtautta 4 tunnin urakkaluontoisen uurastuksen jälkeen! Olin onnellinen. Kiitos!
Tämän jälkeen päätimme vielä stailata mökkiä. Siirettiin huonekaluja eri paikkoihin ja sekin onnistui aivan mahtavasti! Tuntuu, että mökin pinta-ala kasvoi, niin pienillä asioilla on joskus iso merkitys. Nukahdin onnellisena, edelleen käsi kipsissä mutta puhtoisessa mökissä härkälintuparin iloista mylvintää kuunnellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti