24.11.2013

Pimeetä

Perjantaina oli taas Karjalaisessa 'Uutinen' ilmastonmuutoksen aiheuttamasta valomäärän vähentymisestä, kosteuden lisääntymisestä ja vastaavasti taas kuivuuden lisääntymisestä. Asiat tapahtuvat eri puolilla maapalloa, eli peruskansalaisen voi olla vaikeata ymmärtää, mitä huonoa on siinä, että Suomessa sää lämpenee. Jos asiaa tarkastelisi vaikkapa päiväntasaajan näkökulmasta, tilanne varmaan muuttuisi ja ymmärtäisi paremmin, mitä lisääntyvä kuumuus aiheuttaa vaikkapa haihtumisen kautta vesivarannoille. Joku taisikin jo kirjoittaa Karjalaisen tekstareissa, että ilmaston lämpeneminen tuo Suomelle pelkkää hyvää... On syytä muistaa, että vaikka asummekin susirajalla, emme sentään asu tynnyrissä!

No, nämä jutut Karjalaisessa eivät ole uutisia. Nämä ovat asioita, joista on kirjoitettu jo vuosikymmeniä. Artikkelin innoittamana etsin hyllystäni kirjan, jonka oli kirjoittanut suomalainen Juhani Kakkuri vuonna 2003. Jotenkin vaan tuntui tutulta. Kirjan nimi oli Tulevaisuuden uhkakuvat. Kannattaa lukaista tällä hetkellä jo osittain historiankirjan näkökulmasta. Yleensä muutenkin asiat, joita uutisoidaan nykyisin uutisina, ovat olleet tutkijoiden ja ympäristöstä vähänkään kiinnostuneiden tiedossa jo vuosikymmeniä. Itse asiassa jo 1800-luvulla ruotsalaiset (!) selvittivät, mitä kasvihuoneilmiö tarkoittaa. Enkä tarkoita tässä nyt ketään Abban jäsentä, vaan Svante Arrheniusta. Hän oli jo tuolloin huolissaan hiilidioksidin määrän kasvusta ja sen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.

Sen verran noista tutuimmista kasvihuonekaasuista eli vesihöyrystä ja hiilidioksidista, että ilman niitä maapallon keskilämpötila jäisi reilusti pakkasen puolelle. Ne ovatkin normaalissa mittakaavassa ollessaan ns . luonnollista kasvihuoneilmiötä ylläpitäviä kaasuja sillä pelkästään happi ja typpi eivät estä lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. Kasvihuoneilmiö on siis maapallon toimintaa ylläpitävä ilmiö. MUTTA mopo lähti keulimaan teollisen vallankumouksen jälkeen, eikä loppua näy. Tai nimenomaan näkyy, mutta ei siinä mielessä, että kasvihuonekaasut saataisiin kuriin. Ja nyt siis matalassa majassamme ei siellä kasvihuoneen sisällä alkaa olla todella kuuma. Aika moni ymmärtää, mitä kasvihuoneessa tapahtuu, kun siellä ei muisteta kastella niitä tomaatintaimia. Näin kärjistettynä.

Vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, otsoni ja CFC-yhdisteet ovat kaasuja, joiden määrällä on vaikutusta niin moneen asiaan ja kytkentään, että se on todella vaikea hahmottaa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö (mm. kivihiili), sademetsien eli hiilinielujen tuhoaminen vaikkapa sokeriruokokenttien perustamiseen, jotta saadaan "ekologista" polttoainetta liikenteelle ja yleensä räjähdysmäisesti kasvanut liikenne ovat omalta osaltaan voimistamassa ilmiötä. Metaania pääsee ilmakehään soilta, mutta me ihmiset "kunnostaudumme" tässä tuottamalla sitä hiilentuotannon, maanviljelyn ja karjatalouden (no eikö täällä saa enää syödäkään?!?), öljy- ja kaasuteollisuuden sekä kaatopaikkakaasujen muodossa. Tässä nyt muutamia pohtimisen aiheita. Nämä ovat minulle vaikeita asioita ymmärtää. Ja melkein aina käy niin, että nokka tai pyrstö on tervassa. Jos ajatellaan sähkön tuotantoa vaikkapa uusiutuva vesivoiman avulla, niin jo on mietittävä, miten käy maisemalle, kaloille, asuinalueille, mitkä jäävät tämän tuotantotavan alle. Vaikka Lapissa Porttipahtaan tekoallas ja vastaavat. Aina törmää siihen, että mikään tuotantomuoto ei ole puhdas eikä täysin hyvä, joten olisi löydettävä se vähiten paha. Sillä perusteellahan Suomeen tuli eka ydinvoimalakin, kun se jäte saatiin silloin viedä Neuvostoliittoon, niin eihän se ydinvoimatuotato ollut ollenkaan paha. Eihän?! ....

Pohdin sitä, että milloin uutinen on oikeasti uutinen. Onko uutinen, että viinanjuonti aiheuttaa humalaa? Onko uutinen, että ylensyönti lihottaa? Onko uutinen, että jos ajaa autolla päin punaista, saa pahimmassa tapauksessa sakot? Ja lopuksi, onko uutinen, että maapallon keskilämpötila on noussut ja se aiheuttaa kuivuutta, sateita, kylmyyttä, kuivuutta, tuuli, myrskyjä ja niin edelleen?! Mutta varmaan on! Vasta silloin, kun asia tulee konkreettisesti eteen itselle, eikä ole vain joku "5000 ihmistä kuoli Filippiineillä" -muodossa oleva uutinen lehdessä, sillä on merkitystä. Jos lähiomainen hukkuu, se koskettaa ihan eri tavalla kuin ne tuhannet ja tuhannet pakolaiset, jotka hukkuvat yrittäessään Afrikan puolelta Espanjaan paremman elämän toivossa. Mutta näin sen tietyllä tavalla pitää ollakin. Ei kukaan kestäisi sitä henkisesti, jos jokaisen ihmisen kuolema koskettaisi samalla tavalla kuin läheisen.

Tähän tunteeseen olisi saatava mielestäni kohtuullisus. Milloin reagoin, milloin annan apua, milloin on minun vuoroni tehdä jotain ja mitä yleensä voin tehdä?  Jos maksan Unicefin tilille 11 euroa (!), sillä rahalla Unicef toimittaa ripulin hoitoon suolaliuosta 150 lapselle!!! Mieti! Ja sitten iskee kyynisys; ei ne rahat mene perille, mahtaako apu koskettaa niitä hädässä olevia, joku pistää nämäkin rahat omaan taskuunsa. Mutta sitten olisi vaan uskottava ihmisyyteen. Luotettava luotettaviin järjestöihin. Ja ymmärrettävä, että niidenkin on tultava toimeen ja maksettava palkka työntekijöilleen. Ei koko maailman katastrofien hoito voi olla vapaaehtoisten varassa! No huh, nyt alkaa taas keittää; voin laskea työhuoneeni patterin lämpötilaa vähintään kahdella asteella.

Olo on taas sellainen, että talouskasvu ja sen mahdollistaminen nostetaan kaikessa etusijalle. Hyvä esimerkki on vaikkapa ilmastokokouksen pitäminen Puolassa, missä asuntojen lämmitys muusta puhumattakaan perustuu pääasiassa hiilen käyttöön. Ja mitä saatiin aikaiseksi, ei mitään.

Mutta sinä, armas lukijani, olet oikeasti avainasemassa! Voit vaikuttaa omalla elämäntavallasi siihen, miten juuri sinun toimintasi vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen. Voit laskea asuinhuoneesi lämpötilaa hieman, voit lisätä kasvisten syöntiä naudanlihan tilalle (tai vaihtaan possuun, kanaan, kalaan - mutta ei milla tavalla tuotettuihin näissäkään), voit miettiä, pääsisikö sinne kauppaan kävellen, kun sieltä tulee ostettua vähemmän tavaraa nykyisin muutenkin. Siihen vanhaan kangaskassiin.

Ja jos et usko, että yksittäisellä teolla on vaikutusta, niin mietipä tätä:
Nuoret, jopa kymmenvuotiaat alkavat ryyppäämään Suomessa. He saavat viinaa varastamalla sitä vanhempiensa viinakaapista(!) tai aikuisilta, jotka välittävät sitä heille. Kun lapsukaiset kuitenkin saavat hommattua sitä viinaa, niin ihan samahan se on, vaikka minä tai sinä niille sitä viinaa käyt ostamassa?!? Jos vastasit tähän, että ei se ole ihan sama ja mie en ainakaan kyllä semmoista tee, niin silloin ymmärrät, että myös tuossa ilmaston lämpenemisen hidastamisessa on suuri vaikutus juuri sillä sinunkin yhdellä asteella, minkä lasket sieltä makarin patterista. Ja laitat ne villasukat sitten jalkaan.

Vaikka et voi pelastaa yksin koko maapalloa, voit ajatella. Kun voit ja haluat ajatella, voit vaikuttaa. Jos et voi vaikuttaa kaikkien toimintaan, voit vaikuttaa vähintään omaasi. Ja kun kerta voit vaikuttaa, niin tee se! Hienoa!!! Ihanaa!!! Nyt meitä on jo ainakin kaksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...