Äsken kuulin tosi hyvin, kun aamupalapöydässä kaavittiin viimeisiä jogurtteja oikein lusikalla purkista, vaikka se olisi pitänyt antaa minulle. Siis se jogurttipurkki, jo heti täytenä. Niin minä heräsin heti, vaikka olin ihan eri huoneessa peiton alla nukkumassa aamupäiväunia. Kun minun vasen tassu oli kipeä.
Mamma pelkää, että minun ex-mamma (joka piti minua nälässä aina ja noudatti kuulemma vaan jotain ohjetta - niin varmaan!) antaa mammalle palautetta minun ulkomuodosta. Minusta se olisi vaan hyvä! Minä, pieni tanskalais-ruotsalainen pihakoirauros olen niin hyvässä kunnossa, kuin vaan voi olla! Mamma voi olla minusta ylpeä!!! Minä en näytä miltään laihalta ruipelolta, niin kuin se ärsyttävä Nicki, joka onkin narttu?! Se olikin minulle uusi tieto. Mistä noista nykypennuista voi muka tietää, kun ne pomppii ja hyppii ja ärrrrrsyttää ihan tahallaan! Miksi kukaan ei kertonut sitä mulle?
No joka tapauksessa, se jogurttipurkki oli melkein tyhjä, kun eipä taas tullut mieleen, että jollekin muullekin voisi maistua, niin kuin minulle. Mamma sanoi, että "HÄIVY SIITÄ", vaikka omasta mielestään se oli sanonut, että "Voi puudipuudi pikku-Vili, tämä ei ole sinulle". No minä kuitenkin nuolin sen loppuun ja luulisi mammankin olevan iloinen, kun se aina meuhkaa, että ruokaa ei saa jättää hukkaan.
Minusta tuntuu, että jos minun ex-mamman mielestä minä olen hieman pulskistunut, niin se johtuu vaan siitä, että minua turvottaa!!! Ja sitä paitsi kuulin, että jos on jo vanha, kuten isomummi tai minä, niin pitää olla vararavintoa, jos vaikka sattuisi sairastumaan. Silloin ei sitten laihtuisi liikaa ja elimistö jaksaisi taistella sitä sairautta vastaan, tai jotain semmosta. Ja mulla on nyt vasen tassu kipeä, kun loikkasin eilen ylälauteelta suoraan lattialle kun mamma alkoi lyödä hulluna löylyä.
 |
| Potra poika! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti