2.7.2020

Lomaremppa etenee

Heräsin aamulla 6 maissa kuten yleensä aina muulloinkin. Jos herään myöhemmin, olen joko sairas tai kello edistää. Todennäköisesti molempia. No nyt oli kiva kun heti aamulla ajattelin, että kohta pääsen rempalle. Jostain syystä innostuin siitä. Sittenkin!
Heippa-lappu
Oli kiva keitellä eväskahvit ja tehdä voileivät mukaan, tauolle. Perillä kannoin ekana listat ulos ja aloitin vetimien irrottamisen. Sitten irrottelin kaikki hyllyt  ja sen jälkeen aloitin ison kaapiston purkamisen. Se oli haaste - jollain se on vaikka kiipeäminen Mount Everestille (ympäristöihmisenä en suosittele jos ei jaksa tuoda jätteitään sieltä alas) - mulle tällä kertaa siis kaksiosaisen kaapin purkaminen.
Ykkönen antoi ohjeet puhelimessa ja sanoi lopuksi, että varo ettei levyt kaadu päälle. Ei kaatuneet! Sain purettua kaapiston aivan suitsait, sanoisinko äärimmäisellä ammattitaidolla. Se oli kyllä pieni yllätys myös itselleni, vaikka onhan tässä tullut hankittua vuosien varrella kaikenlaista talenttia melko monestakin asiasta. Tämä kaapinpurku oli kuitenkin aivan uutta!
Missä ruuvit?
Heitin pari kärrinpyörää (mielikuvissa) ja aloitin eteisen kaapiston ovien irrotuksen. Saranat oli maalattu umpeen, joten jouduin turvautumaan sorkkarautaan. Se osoittautui yllättävän haastavaksi työvälineeksi. Eteisen neljän oven ja keittiön n.10 oven irrottamisen jälkeekään ei tuntunut siltä, että pärjäisin keikalla. Vaikka sellaisella, missä olisi mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman äänettömästi ja mahdollisimman työturvallisesti saatava kangettua ovi auki.
Kaupungin siistein remppa
Loppujen lopuksi, huomattuani muutaman epäkohdan raksan turvallisuuteen liittyvissä detaljeissa, päätin päiväni (kuvaannollisesti) raksalla ja lähdin ruokatauolle. Se kestää siihen saakka, kunnes työn raskaan raataja, eli Pupulan myrskytuhojen kouriin joutunut ystäväni, selviää työpäivästään (vertauskuvallisesti). Sitten hänen ei tarvitsekaan lähteä kävellä raahustamaan niitä 10 000 askelta kasaan ulos, vaan hän voi kerätä ne hyötyliikkumalla hissittömän kolmannen kerroksen asunnon ja pihamaalle parkkeeratun peräkärrin väliä. Mukaan voi ottaa aina pinon hyllyjä ja kaapiston osia, niin näyttää sekin rapuissa ramppaaminen järkevämmältä touhulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...