Raparperinlehti ja sementtisäkki, osa 2

Tein jokin aika sitten pieniä valuhommia, eli valoin neljälle erikokoiselle raparperinlehdelle oikein kunnon laastisatsit. Kun valu oli kuivunut päivän, irrotin raparperinlehden kaikista muista paitsi isoimmasta valusta ja jätin valut sitten vielä kuivumaan. Isoin, eli juoma-altaaksi tehty valu jäi siis kuivumaan lehden kanssa.  Yhden pienen lehden uskalsin ottaa jo varovasti kyytiin ja vein sen siskolle tuliaisiksi kynttilänalustan virkaa suorittamaan.

Kivan näköisiä

Huomasin, että lehti irtoaa tosi helposti, kun se on kerinnyt kuivua vain päivän valusta. Edellisellä kerralla jouduin raaputtamaan lehtiä irti ihan urakalla ja nyt pelkäsin, että lehden irrottaminen juoma-altaan pohjalta olisi hankalaa, sillä se kerkiäisi kiinnittyä pohjaan miltei kahden viikon ajan.

Helposti irtoaa

Onneksi pelko oli aiheeton! Lehti oli ehtinyt mädäntyä kahden viikon aikana. Otin vain vettä ja harjasin lehdenrippeet suitsait sukkelaan irti valusta.

Lisäksi tein huomion, että mädäntynyt lehti oli tummuttanut valupintaa ja juoma-allas näytti kauniisti patinoituneelta. Ero oli selkeä kun valuja vertasi toisiinsa! Jatkossa taidankin tehdä niin, että irrotan raparperinlehdet vasta parin viikon päästä. Niistä tulee kyllä paljon nätimmän näköisiä!

Selkeä väriero

Nyt sitten pitää miettiä, mihin laittaisin tuon juoma-altaan. Sammakot eivät kuulemma tarvitse sellaista. Mutta se sammakko minkä tapasin, sanoi tarvitsevansa...

Mielestäni tosi hieno!