14.7.2020

Muurariksi?

Aikoinaan ainakin Lieksassa oli sanonta "Jos ei muuksi niin muurariksi". En tiedä mihin se perustui, mutta jotenkin siitä tulee vaikutelma, että kyseessä olisi jokin jämä-ammatti, kun muualle ei pääse. Siinäpä on ammatin arvioimisessa menty pahasti metsään! Muuraustekniikan oppiminen ja taitavaksi muurariksi kehittyminen on vaativa prosessi. Myöskään tätä ammattia ei opi koulussa, vaan taito syvenee ja laajenee työtä tekemällä ja osaamistaan reflektoimalla. Hyvistä muurareista on Suomessa huutava pula, kuten monesta muustakin ns. Perinteisten käden taitojen osaajasta.

No meikäläistä on aina kiinnostanut muuraus. Laastikauhan siirtely hyllyltä toiselle on kuitenkin tähän saakka ollut lähin kontakti työhön. Olen aina ymmärtänyt, että se vaatii paljon enemmän, kuin pelkän kiinnostuksen (on esimerkiksi ymmärrettävä betonin ja sementin ero, osattava käyttää linjalankaa, pystyttävä sekoittamaan sopusuhtainen laastiseos ja niin edelleen). En ole oikein uskaltanut ryhtyä toimeen.
Kuva talvelta
Mutta nyt sementtiä jäi käyttämättä raparperi-aiheisten laatta- ja kuppivalujen jälkeen. Tuli mieleen, että pitäisikö yrittää muurata kunnollinen nuotion pohja nykyisen, ruostuneen tynnyrinpohjan tilalle. Sementti oli melko edullista, alle 7 euroa 25 kilon säkki. Epäonnistumisen riski oli melko pieni sekä taloudellisesti että henkisesti (vaikka sillä nyt ei ole merkitystä - kyse on vain omasta maineesta eikä ihmishengistä). Lisäksi olimme laittaneet talteen uunin purkamisesta jääneet tiilet, eli oli intoa, materiaalia ja kaunis lomapäivä. Tuumasta toimeen siis!
Niinpä heivattiin tynnyri mäkeen ja alettiin tiilien sovittelu. Heti alkuun työvälineissä oli havaittavissa kriittisiä puutteita, ei ollut muurarinvasaraa eikä laastikauhaa. Tehtiin silti sementtisatsi, käsin tietenkin kun kyseessä oli suht pienimuotoinen tapahtuma. Tiilien raot jäivät melko pieniksi, sillä tiilen halkaisutekniikka kaipasi selkeästi kehittämistä. Lisäksi alussa sementti oli liian kovaa ja sitä laitettiin liian vähän.
Kaukaa katsottuna

Kuitenkin, ensikertalaisilta mielestäni suht mallikas suoritus! Kannattaa huomioida, että työvälineinä olivat vasara, metallikiila ja tasoitinlasta, joten aivan priimaa ei saatu tehtyä (tiilen halkaisu, sementin tököttäminen tiilien väliin).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...