4.2.2018

Tiimalasi

Oheisella otsikolla en suinkaan viittaa vartalooni, kuten korkeintaan yksi, hetkellisesti ja äkillisesti sokeutunut,  lukijani voisi luulla. Tarkoitan ajan kulkua, joka osaltani on ollut melko musertavaa ja hurjaa kaikkine oheistapahtumineen. Meikäläisen harrastukset, kuten tämä blogin kirjoittaminen, on meinannut jäädä aivan varjoon. Moni (ainakin kaksi - siis monikko selkeästi) on kysellyt, että miksi en ole kirjoitellut. Mietin syytä.

Niitä on monia, syitä siis, kuten kävin Haloo Helsingin keikalla, pelasin GandyGrushia, katsoin uutiset, luin Hesaria, kannoin puita, kolasin lunta ja, ehkä suurin, olen ollut tietenkin töissä... Työnteko on ollut itselleni sydärin jälkeen haastavaa, vaikka en ole siitä hirveästi vinkunutkaan varsinaisessa kohteessa. Se olisikin ihan turhaa.  Vaikka olen selkeästi väsyneempi työpäivien jälkeen, niin olen kuitenkin puuhaillut kaikenlaista.

JESSSS!








Puuhailu lisääntyi selkeästi 11.12. päivän jälkeen, mikä onkin ajanlaskuni uusi alku. Kaikki lähellä olevani tietävät, mikä päättyi  tuolloin. Ja ne, jotka eivät, niin sen verran voin avautua, että pääsin pois ns. löysästä hirrestä, jossa oli roikkunut sitä edeltävät 21 kuukautta.

Piirakka-Akatemian tuotoksia
Valmistelin joulun normaalisti ja kaikesta vannomisesta huolimatta (taas kerran) leivoin ihan itse piirakat ja paistoin laatikot ja siivosin ja koristelin ja hankin lahjat ja kävin Immanuelissa ja vein haudoille kynttilät ja niin edelleen. Tai melkein yksin. Se oli kuitenkin hauskaa!

Opettelin myös kiinaa, sillä Kolmosen ehkä tyttöystävä - ei siis ehkä Kolmonen vaan ehkä tuleva tyttöystävä - oli kylässä muutaman päivän ja ajattelin, että voin itsekin hieman panostaa mahdolliseen uuteen suhteeseen. Mielestäni aika haastavaa tuo kiinan kieli onkin, mutta onnistuin luonnollisesti sujuvasti opettelemaan pari sanaa ja siitäkös tuli täydelliset pointsit kotiin! Ni hao vaan!

Kun vuosi vaihtui, niin alkoi jälleen kerran, mutta tällä kertaa lopullisesti (niin varmaan)  painonhallintaprojekti, jonka aikana on tarkoitus karistaa ympärilleni kasaantuneet liikakilot, jotka alkoivat karttumaan rakkaan Äitini poismenon jälkeen. Ihan ite söin!!! Todisteena on alla oleva kuva, eli kun ennen kävin elokuvissa, minulla oli pieni pussukka karkkia mukana, mutta nyt sekin vaihtui terveellisiin pähkinöihin. Että siihen malliin.
Namit...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...