Tieto muutuu, muuttuko ihminen

Opiskeluaikaan tuli mietittyä älykkyysosamäärän merkitystä. Tuohon aikaan painotettiin paljon erityisesti suoritumista tietyillä elämän osa-alueilla kuten matemaattis-looginen päättely, kolmiulotteinen ajattelu, kielellinen lahjakkuus, ja - olikohan se yksi vielä muistitoimintoihin liittyvää...

Kannattaa miettiä, mikä merkitys elämässä tuollaisilla testeillä on. Miltä se tuntuu ja millaisen kehyksen se antaa elämälle, jos saa tuloksen mikä osoittaa keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä suhteessa väestön keskiarvoon? Testiä on kritisoitu siitä, että se mittaa aika kapea-alaista kykyä eikä kerro siitä mitään, miten hyvinkin korkean ÄO:n saanut voi pärjätä elämässä yleensä.

Nykyisin tämäkin ajattelu on muuttunut. Älykkyyden määritelminä pidetään uteliaisuutta, tarpeettoman järjestelmällisyyden välttämistä sekä tunneälykkyyttä.  Äkikseltään nuo saattavat kuulllostaa melko heppoisilta asioilta. Mutta kyllä tuossa varmaan on myös paljon perääkin, kun asiaa hieman pohtii (jotain 5 minsaa).

Uteliaisuus vaikuttaa moneen asiaan! Uusiin ja itselle vieraisiin asioihin tutustuminen vaikuttaa nimittäin positiivisesti aivoihin, auttaa valintojen tekemisessä ja jopa parantaa muistia. Aivot joutuvat tekemään uusia kytköksiä koko ajan ja tämän on tutkimuksissa havaittu olevan erittäin hyvä asia. Vanhoja rutiineja toistaville ja vanhoja "näin on ennenkin tehty" toimintatapoja arvostaville käy päin vastoin, eli aivotoiminta alkaa pikku hiljaa hiljenemään. Tulee tarve pysytellä entistä enemmän vanhoissa rutiineissa ja uusien asioiden opettelu vie aina vaan pitempään ja pitempään. Tämän toki huomaa monesti jo ympärilleen katsomalla; mitä tiukemmin pidämme kiinni vanhoista jutuista, sen hitaammin  kehitymme tai kehitämme ympäristöämme. Jo olemassa olevien taitojen listaamisen tai niissä paistattelemisen sijasta olisi pyrittävä kiinnostumaan ja opettelemaan koko ajan uutta.

Tarpeettoman järjestelmällisyyden välttelyn vaikutukset tulevat tutuksi jo Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoista. Ihmiset, joilla on korkea rytmisyys, pystyvät muuttumaan hyvin vähän. Järjestelmällisyys antaa leiman koko elämälle ja elämä on tarkoin ennustettavissa; siellä ei ole sijaa joustoille ja elämä menee sekaisin helposti pienestäkin asiasta, joka ei suju tällaisen ihmisen oman suunnitelman mukaan. Ihmiset, joilla on voimakas järjestelmällisyyden kaipuu, elävät Keltikangas-Järvisen mukaan kuin armeijassa. Tapojensa  ja itselleen luomiensa rutiinien orjan olisi syytä antaa tilaa luovalle ajattelulle!  Yksi älykkyyden merkki kun on sekin, että uskaltaa kokeilla asioita ja antaa tilaa toisenlaisellekin ajattelulle, mikä itsellä asioista on.

Tunneälykkyys herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Joidenkin mielestä tunteilla ja älyllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, toisten mielestä toimivan tunneälyn avulla ihminen pystyy kommunikoimaan monenlaisten ihmisten kanssa ja verkostoituu helposti uusiin ihmisiin. Erityisesti esimiestyössä tunneälykkyys on yksi johtamistaidon mittari. Arvostaako esimies niitä työntekijöitä, jotka ova samantyyppisiä kuin hän itse? Uskalletaanko työyhteisössä kuunnella herkällä korvalla uusia asioita vai tehdäänkö asioista pitkälle jo totutun rutiinin mukaisesti, vaikka maailma ympärillä onkin muuttunut?

Tässä lienee vähän sama käsite-ero kuin sosiaalisuudella ja sosiaalisilla taidoilla (tai sosiaalisella lahjakkuudella); nehän sotketaan keskenään aivan jatkuvasti ja moni ajattelee, että ne tarkoittavat ihan samaa asiaa. Sosiaalisuus tarkoittaa lähinnä sitä, että ihminen hakeutuu toisten seuraan sen takia, että hänellä on korkea halua olla toisten ihmisten kanssa tekemisissä. Sosiaaliset taidot omaavalla ihmisellä on sen sijaan opittu taito tai kyky olla hyvin erilaistenkin ihmisten kanssa, mutta hänellä ei ole mitään pakonomaista tarvetta esimerkiksi harrastaa jotain tai liihotella töissä huoneesta toiseen vaan rupatellakseen toisten kanssa. Sosiaalisesti lahjakas ihminen pystyy kontrolloimaan tunteitaan ja ymmärtämään, miltä toisesta tuntuu sekä suhteuttamaan oman sanottavansa sen mukaan.

Toki, kaikkein tärkeintä on hyvä käytös; se on jokaisen opittavissa oleva taito ja kertoo melko lailla ihmisen jos nyt ei suoraan älykkyydestä, niin kyvystä huomioida muut ihmiset ympärillään. Olipa taas mielenkiintoista luettavaa!