Juhlia pukkaa

Minulla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä täytän ns. pyöreitä.Olen aloittanut jo juhlavuoden viettämisen, eli minulla on joka kuukaudelle jokin teema. Tammikuussa kävin kylpylässä  ja ysäribileissä! Nyt helmikuussa menen hammaslääkäriin.

Kun viimeksi täytin pyöreitä, niin fillaroin Joensuusta Kuusamoon ihan yksin. Matkaa tuli kaikkiaan vähän rapiat 500 kilsaa ja voinen kertoa, että reissu oli todella unelmien täyttymys! Muutama vuosi sitten minulla oli tarkoitus fillaroida Hammerfestiin, eli tuollaiset tuhat kilsaa, mutta sitten ajattelin, pelkuri kun olen, että naisihmisenä en uskalla lähteä matkaan yksin. Se vähän harmittaa vieläkin, mutta mistäs sen tietää, jos joskus eläkkeellä sinne vielä karauttaisi.

No sitä odotellessa aion ajaa tuollaiset 600 kilsaa ja risat täällä kotimaisemissa. Eipä hassumpi saavutus sekään, ihan tämmöiselle tavalliselle kotitarvepyöräilijälle. Kesän aikaan matka olisi tarkoitus taittaa. Mietin, että heitän sellaisen kasin muotoisen lenkin, ensin Nurmeksen kautta Pielisen ympäri ja sitten Puruvettä myötäillen alalenkin Savonlinnan kautta ajellen. Tulee siisti reissu!!!

Pyörälaukut on, pyöräilytakki on, kypärä on, hanskat on. Pyöräilyhousutkin on, mutta niiden kanssa saattaa tulla pientä haastetta. Näytin nimittäin jo viimeksi ne päällä lenkkimakkaralta liian piukassa kuoressa ja nyt on tällä hetkellä tuota massaa muutama gramma (tarkennan: kilo-) tullut extraa. En voi sanoa, että syy on eletyssä kymmenessä vuodessa. Voin sanoa, että syy on siinä, mitä olen tunkenut suuhun tuona aikana. Niinpä olen saanut hyvän motivaation taas painoni normalisointiin (siis mitä tuo sana edes minun painon kohdalla tarkoittaa??!). Kävin puntarilla tammikuun tokalla viikolla, kun ensin olin laiduttanut viikon. Sitten laitoin toisen silmän kiinni ja leijuin vaakalle, joka, ällistys kyllä, ei räjähtänyt. Toivoa siis oli! Olen hyvin tavoitteessa, eli painokäyrä jatkaa reilussa alamäessä. Nyt on helppo miettiä, syökö 7 sokeripalaa sisältävän vihreän kuulan vai jättääkö syömättä, jotta saa tungettua itsensä paremmin pyöräilyhousuihin...

Toinen haaste on fillari.Olen korjuuttanut sen jo kolmesti, mutta vieläkään ei vaihteet toimi moitteettomasti. Ja se on minimivaatimus! Pitää vielä huhtikuussa yrittää viimeisen kerran, nyt eri korjaajalla. Jos en saa uskollista pyörääni kuntoon (se on vasta 20 vuotta), niin sitten en tiedä, mitä teen. Mutta uskotaan nyt ensin siihen, että saan sen kuntoon.

Tänä vuonna olen teknisesti kehittyneempi kuin tuolloin kymmenen vuotta sitten. Nyt osaan itse ladata musan kännykkään (no hyvä on, Kolmonen neuvoo miten se tapahtuu!) ja pystyn laittamaan matkan varrelta videokuvaa (ihan kuin se ketään kiinnostaisi). Joka tapauksessa, suunnittelu on jo alkanut! Hienoa! JESJESJES!!! Olenko ainoa, joka on innoissaan?

Piukat pyöräilyhousut mielessä...