Piirakka-Akatemian lyhyt ja kiivas elo

Niinpä niin ja hohhoijaa! Eipä pitänyt meikäläisen lupaus tänäkään vuonna. Oli tarkoitus leipoa vain pieni määrä piirakoita, kun osa tulevista perillisistä eli Kakkonen,  aikoo viettää Joulunsa parempien kattiloiden äääressä. Tai ainakin kaukana lumesta ja perinteisestä Joulusta.

Ajattelin, että jos tehtäisiin vaikka jotain 80 piirakkaa ja sehän tarkoittaa noin 40 piirakkaa / asianomainen leipuri, sillä tasapuolisuuden nimissä jaamme ex-kondiittori-ystäväni kanssa piirakat aina tasan. Hän keittää puuron, minä teen taikinan. Tänä vuonna hän ajatteli keittää riisipuuroa sen verran, että se tällä kertaa riittää. Ja sitten hän ajatteli, että tehdään sitä taikinaa sen verran, että ei jää riisipuuroa yhtään yli. Eli olimme pyörimässä huimaa vauhtia siinä samassa oravanpyörässä missä joka vuosi ollaan; mitä enemmän puuroa, sen enemmän kuoritaikinaa ja mitä enemmän kuoritaikinaa sen enemmän puuroa. Tein sitten litran taikinan. ja puuroa keitettiin 4 litraa.

Kun taikina oli alustettu, tein  Piirakka-Akatemian eniten tarkkuutta vaativan työn, eli jaoin taikinan tarkasti ensin puoliksi ja sitten puoliksi. Metrimittaa apuna käyttäen, koska olen kirpunnylkijän mummi. Oletus oli, että teemme 120 piirakkaa, kun sitä taikinaakin nyt tuli tehtyä...

Tarkan talo tarvitsee...

 No kun nämä jakotoimitukset oli tehty huomasimme, että saimme tasan 134 kappaletta tasaisia ajeltaviksi soveltuvia lettaroita. Vaikka alkuperäinen tarkoitus oli pysytellä tänä vuonna siinä 80 kappaleessa. Kyllä; ymmärsin, että jos teen litran taikinan, piirakoiden lukumäärä kasvaa samassa suhteessa.

Ystäväni alkoi miettimään, riittääkö puuro. Minä aloin miettimään, emmekö koskaan opi mitään edellisestä vuodesta. Kun lettarat oli lopulta ajeltu niin, että päivä paistoi niistä läpi, pääsimme täyttämään kuoret riisipuurolla ja rypyttämään ne. Ja sitten alkoi paistaminen.

Voi-vesiseoksessa kastelu

Kun kaikki 134 piirakkaa oli paistettu, huomasimme, että puuroa jäi vielä syötäväksi asti. Ja kyllä, mietimme,olisiko tehtävä vielä pieni annos taikinaa, mutta onneksi tulimme järkiimme.

Niinpä sitten tänä jouluna meillä on keskimääräistä enemmän kotitekoisia piirakoita odottamassa herkuttelijoita. Voinen vaatimattomasti todeta, että piirakat ovat erittäin hyviä!  Jopa parhaita mitä itse tiedän.