Pallohullun päiväkirjasta: Viimeisiä viedään!

Nimittäin päiviä tästä vuodesta sanoi Mamma. Minä ajattelin, että nukuttaa niin paljon koko ajan, etten jaksa kohta kuunnella mitä se oikein puhelee minulle. Ja niinpä nukahdin. Kun heräsin, minun ex-Mamma kopisteli eteisessä ja pomppasin sitä vastaan. Jaksoin ihan hyvin! Ja ex-Mammalla oli varmaan jotain tosi kovia ja isoja suruja, koska se alkoi itkemään, kun se tuli minun viereen sängylle köllöttämään. Voi sitä parkaa, mutta ei se sanonut miksi se itki vaikka yritin vähän kysellä. Ehkä sille tuli ikävä sitä minun otto-tyttöä, sitä Nickiä, jonka ex-Mamma oli jättänyt kotiinsa?

No meillä oli tosi kivaa, sillä sain kaikenlaisia nameja ja sitten tuli vielä Tätikin käymään. Sekin vähän itki ja minä ajattelin, että mikä niillä oikein on. Mutta Mamma sanoi, että tanskalais-ruotsalaiset pihakoirat eivät ole liian uteliaita vaan ne ovat sen verran sivistyneitä, etteivät pistä nokkaansa joka asiaan; kuten toisten itkettyneisiin silmiin. Ja minä ymmärsin kyllä heti yskän, etenkin kun itseä alkoi yskittämään niin kovasta, että ex-Mamma alkoi jo etsimään lääkärin numeroa.

Perhepotretti

Minä sanoin, että ei tässä minnekään lääkäriin jaksa lähteä ja Mamma sanoi, että ei niin, että lähdetään kaikki sinne vasta huomenna. Ja sitten ne kaikki kolme yritti syöttää minulle niitä pahanhajuisia lääkkeitä, joista en tykkää yhtään. Lopulta söin vähän. Ja sitten ne keksivät, että jospa ne antavatkin minulle jätskiä! Se maistui tosi hyvälle.Paitsi viimeisessä lipaisussa oli taas jonkun lääkkeen maku. Arvasin heti, että taas ne huijasi minua. Mutta ymmärrän kyllä, että hyvällähän ne. Ja se on totta, että se lääke auttaa.

Sitten nukahdin taas ja näin unta siitä, miten hyvä perhe minulla on ollut. Kun kaikki on rakastaneet minua tosi paljon ja olen saanut touhuta vaikka mitä kivaa. Ja jokainen päivä on ollut minulle niin  iloinen asia; aina on ollut hyvä ruokaa ja vettä ja nameja ja leikkejä ja ulkoilua! Ja nyt  alkaa ihan tuntua siltä, kuin en enää jaksaisi touhuta niin paljon, kun tekee mieli vaan pissiä ja nukkua. Ja mietin, että olen kyllä maailman onnellisin koira! Ja sitten alkoi taas nukuttamaan.