Taas lähti lapasesta!

Mulla on ollut iltaisin tekemisen puutetta, kun jouluhommelit meni ohi. Tykkään tehdä käsillä, mutta tekemiset löytyy lähinnä mökeiltä, omilta ja vierailta. En kattele telkkaria kovinkaan paljon, joten ilta ei vierähdä rattoisasti sohvalla. Katson lähinnä Alaskan erakkoja (niitä aitoja) ja Rillit huurussa. Mielestäni se, että nykyisin peritään ns. YLE-veroa, on tosi epäreilua.

Lenkilläkään en käy joka (toinenkaan) ilta, vaikka pitäisi. Tämä on aikaansaamattomuutta. Nyt ei olisi edes pakkanen esteenä. Hohhoijaa - luuserijengissä ollaan. Mutta jahka illat valaistuu, meikä ryömii kuin mörrimöykky luolastaan ja liikunta alkaa taas maistumaan. Paitsi mörrimöykky, se alkuperäinen, taisi nimenomaan liikkua pimeällä...

Onnekseni en ole mikään Suomi leipoo -ohjelman potentiaalinen kandidaatti, joten ei tule paljonkaan väsättyä herkullisia leipomuksia, jotka olisi sitten syötävä.

Mutta yht'äkkiä iski neuloosi. En todellakaan ole taitava tällä saralla, vaan aina mukavuusalueeni ulkopuolella. Neulon niin harvoin, että joudun aina katsomaan ohjeen netistä. Ja kirjoittamaan kerrosluvut muistiin. Ja katsomaan ohjetta useammankin kerran neulonnan aikana. Kälyni ja serkkuni kuuluvat neulojien aateliin! Jos vertaisin taitojamme historialliseen tyyliin, he kuuluvat homo sapiens- heimoon ja minä neahdertalilaisiin.

Mutta niin vaan olen saanut väsättyä kohta neljä paria villasukkia! Toki ne on alaikäisten kokoa. Toki ne ovat yksinkertaista neuletta. Mutta on ne kuitenkin ite tehty ja on ollut kivaa! Itse asiassa tykkään kovasti. Tässä on selkeästi alue, jossa minulle riittää perusosaaminen. Jo näilläkin taidoilla on kiva saada aikaiseksi ja illat sujuvat rattoisaan puunhalontaprojektia odotellessa.