12.2.2010

Töiden uusjako?


-->
Päätin aloittaa blogikirjoittajahistoriani aiheella, josta olemme kollegoiden kanssa keskustelleet useammin kuin kerran, monessa eri yhteydessä. Meitä alan kouluttajia harmittaa se, että työ on alallamme jakautunut erittäin epätasaisesti. Meillä on asiakaskohteita, joissa siivoushenkilöstö ei ehdi tekemään kuin häthätää tärkeimmät työt ja sitten meillä on toisen äärilaidan asiakaskohteita, joissa ei todellakaan ole kiire töiden kanssa. Takavuosina kuulemma kahvihuoneissa jopa neulottiin monet villasukat työaikana. No onneksi tuo on jo mennyttä aikaa. Onkohan monta muuta alaa olemassa, jossa työ on jakautunut näin epätasaisesti? On tietenkin, ei kai tämä meidän ala voi olla ainoa ala, jossa on tämä sama ongelma. Olen ainakin itse kuullut mm. hoitoalalta samanlaisia viestejä.
Tämän päivän eläkeikäkeskustelut ovat myös sellaisia, jotka herättävät monenlaisia tunteita. Itse en ole vielä kovinkaan hyvin perehtynyt tähän keskusteluun, olen luottanut siihen, että viisaat päättäjät osaavat tehdä hyviä päätöksiä asian suhteen. Tosin yksi rauhoittava tekijä on sekin, että ehdin aloittaa eläkesäästämisen jo hyvissä ajoin. No, eläkeiät tulevat nousemaan ja mekin kouluttajat menemme varmaan aikanaan rollaattoreiden avulla luokkaan valaisemaan opiskelijoille siivousalan saloja ja uusimpia tekniikoita. Tosin tekniikoiden opettamisen kohdalla emme itse voi olla enää esimerkkeinä, kun oma käsi ei enää ehkä nouse tai taivu. Toisaalta verkko-opiskelu ja sosiaalinen media saattavat muuttaa tämän koko kuvion koulutusmaailmassa. Joten ei hätää, vaikka eläkeikä nousee.
Siivoustyössäkin eläke-ikä nousee ja se taas aiheuttaa kyllä sen, että työntekijöiden on oltava todella ammattilaisia, että he osaavat tehdä työnsä itseään säästäen ja näin jaksaen työelämässä eläkeikään saakka. Eläkeikäkeskusteluissa on nostettu esille se, että hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijä jaksaa työssä pitkää, siis korkeaan eläkeikään saakka. Mielestäni työhyvinvointiin kuuluu olennaisena asiana se, että työn ehtii tekemään työajalla ja työtahti on sellainen, että työpäivän jälkeenkin vielä jaksaa tehdä jotain muutakin kuin maata sohvalla ja haukkoa henkeä. Tässä tietenkin iso rooli on myös työntekijän omalla fyysisen kunnon ylläpitämisellä. Työhyvinvointia ja oikeastaan olennainen osa sitä on myös se, että työntekijä kokee tehneensä hyvää työtä ja että hän voi nauttia työnsä tuloksista. Mitenkähän tämä toteutuu puhdistuspalvelualalla niissä asiakaskohteissa, joissa työaika on laskettu tosi tiukalle?
Ehdotankin, että jaetaan työt uudelleen – tehdään puhdistuspalvelualan töiden uusjako. Tämä tehtäisi niin, että kaikille jaettaisi töitä tasaisesti, jolloin jokainen voisi ehtiä tehdä työnsä ja kokea tekevänsä hyvää työtä. Ja jokaisella olisi paremmat mahdollisuudet jaksaa työssä eläkeikään saakka. Ymmärränhän minä, että tämä ei oikein taida onnistua, mutta ajatuksena se viehättää minua suuresti.

1 kommentti:

  1. Tämä on erittäin tärkeä asia. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen perustana on se, että työ on tekijänsä mittainen. Silloin sen jaksaa tehdä. Maslowinkin mukaan, korkeammat arvot, vaikkapa itsensä toteuttamisen tarve, ei varmasti tule mieleen, kun painattelee päivät pitkät urakkatahdilla tuntipalkalla yksin kohteissa, joissa todellakaan, ei kukaan muukaan jaksa väsymättä.

    VastaaPoista

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...