Vanha äitini sanoi kerran, että me luterilaiset taidamme ottaa pääsiäisestä kaiken ilon irti ja nautimme täysin siemauksin lähinnä paastonajan päättävistä herkuista, ilman paastoa. Tämä on varmaan totta. Tuntuu, että välillä olen käynyt joka ilta kuuntelemassa ahtisaarnat ja välillä taas en ole olevinaan joutanut kirkkoon kertaakaan koko pääsiäisviikolla. Kun luin Karjalaisesta ihmisten pääsiäisenvietosta, tuli väistämättä mieleen, että emme ole mikään vahvasti uskonnollinen kansa. Meitä suomalaisia ei saa vaahtomaan uskonnon puolesta.
Nykyisin on trendikästä paastota muullakin tavalla, kuin syömisellä. Se sopii hyvin nyky-yhteiskuntaan, missä löytyy pakastinta ja jääkaappia joka lähtöön ja tietyistä raaka-aineista kieltäytyminen ei ole samalla tavalla tarpeellista kuin ennen vanhaan. Minäkin osallistuin luterilaisten omaan paastojuttuun ja paastosin sellaisista asioista, mitkä kuormittavat ympäristöä ihan turhaan. Jotkut välttävät kiroilua, jotkut toisten mustamaalaamista, jotkut tupakkaa, jotkut suklaata. Ja jotkut vaan katuvat syntejään ja rukoilevat armahdusta.
Mutta sitten siihen pääsiäisen riemusanomaan, kun Kristus on noussut ylös ja armahtaa meidät maan matoset! Itse uskon kyllä tähän.
Juhlan kunniaksi paasto loppuu ja saa taas syödä normaalisti. Ensin on kuitenkin juhla! No, meikäläinen kun on kunnostautunut tällä ravitsemuksen saralla, niin laitanpa tässä vielä todisteeksi kuvia siitä, miten todella makoisa pääsiäispäivän kakkutarjoilu voi olla.





Toivotan teille kaikille oikein hyvää Pääsiäistä! Jokainen elää vain kerran täällä elämässä ja jokainen hetki on ainutlaatuinen. Tavoitteena on elää maksimaalisen hyvä elämä, kun siihen on vielä mahdollisuus! Ei kannata seurata muitten touhuja, vaan kannattaa keskittyä omaan ja niiden läheisten elämään, joille on itselläkin jotain annettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti