2.11.2012

Koirastako kasvissyöjä?

Olen miettinyt jo pitkään, pitäisikö minun muuttaa ruokailutapojani ja lopettaa lihansyönti kokonaan. Ihan vaan ympäristösyistä.Pyrin kaikessa mahdollisessa ajattelemaan ympäristön kannalta ja minimoimaan yleistä kulutustani, ostamaan vain harkiten, vähentämään matkustamista, pienentämään energiakulutusta, tekemään järkeviä päätöksiä, kierrättämällä. Silti on alkanut tuntua, että jotain olisi syytä tehdä myös ruuan puolella. Tässä korostuu minun kohdallani myös eläinten tuotantotavat ja niiden eettisyys. Tällaisen hyvinvointivaltion edustajana ajatukset voivat tuntua hurskastelulta.  Ja mitäs lihan tilalle? Käsittääkseni lihasta saadaan valkuaisaineita eli proteiineja. Ilmeisesti perusjuttu olisi lisätä soijan ja muiden erilaisten papujen käyttöä.

Olen toki vähentänyt lihansyöntiä, niin paljon kuin se on ollut helposti mahdollista. Valitsen yleensä aina kalaruuan, olen vähentänyt tietoisesti liharuokien määrää viikossa ja suosin naudanlihan sijaan broileria. Tämä siitä syystä, että märehtijöiden kuormitus on huomattavasti suurempi, kuin muiden eläinten. Väitetään, että metaanintuotanto on 1/4 sioilla ja broilerilla, kun sitä vertaan nautojen metaanintuotantoon. Ruokintamuodolla on myös iso merkitys. Naudat pystyvät syömään ihmisille kelpaamatonta ruohoa, kun sioille ja broilereille syötetään pääasiassa rehua, mikä koostuu soijasta ja viljoista ja joiden kasvattamisessa käytetään enempi kemikaaleja. Rehu tuodaan myös pitkälti ulkomailta. Kotimainen nurmirehu puolestaan pakataan muovisiin paalehin ja kyllä naudoille on syötettävä myös kivennäisiä. Käsittääkseni naudat syövät myös soijaa, eivät kuitenkaan siinä määrin kuin siat ja kanat.

Kaloissa suosin aina lähialueen villikalaa, tai miksi sitä nyt voisi kutsua. Jossain vaiheessa Norjan kassilohikasvattamojen rehuna käytettiin jopa 1½ kertaa painokiloa kohti merestä pyydettyjä villikaloja, joiden määrä onkin rajusti vähentymässä ja kalaa löytyy entistä kauempaa rannikoilta. Aika älytöntä sekin! Viljellyn kalan ympäristökuormitus on iso. Halpojen merikuljetusten ja halpatyövoiman käytön takia lohi saattaa matkata tuhansia kilometrejä ensin fileoitavaksi ja sitten takaisin jatkokäsittelyyn. Evirakin antaa luvan pakastaa myyntiin tulevan kalan kahdesti, mutta kotona sitä ei saisi enää pakastaa. Hmmm. Kerran kysyin ruokalassa, että mistähän tämä kala on peräsin. Vastaus kuulu "Vedestä", joten ajattelin, että ei ainakaan meikäläisen peruskuppilassa paljonkaan taideta tuohon ruokatuotantoon kiinnittää huomiota.

Joidenkin tutkimusten mukaan kasvihuonekaasujen määrästä 1/5 osa on peräisin nimenomaan lihantuotannosta. Lihansyönti on kuitenkin kasvussa, meillä Suomessakin. Köyhissä maissa se mielletään pitkälti vaurauteen; köyhillä ihmisillä ei oikeasti olekaan varaa lihansyöntiin. Meillä rikkaissa maissa kasvaneilla ei ole samanlaista suhtautumista lihaan; melkein uskallan väittää, että jokainen suomalainen voi syödä lihaa halutessaan. Kun köyhien maiden ihmiset rikastuvat, he haluavat papujen tilalle proteiinipitoista lihaa. Rikkaissa maissa rikkaat haluvat trendikkäästi vaihtaa lihan köyhisä maissa tuotettuihin papuihin. Näin karkeasti sanottuna.

 Nyt olen siis jättänyt leikkeleiden käytön pois, pyrin suosimaan kalaa (milloin se on tullut lähialueelta), jos on "pakko" syödä lihaa, otan broileria (voi Ross 508-parkaa). Mutta eipä se juuston syöminenkään minua kummemmaksi tee; korkeintaan voitan tuotannon eettisyydessä. Voivoi! Jos ihminen voi kuitenkin pohtia tällaisia asioita, niin sekin on jo jotain se. Voimme miettiä, kumpi on kuormittavampaa, sekö että juon suomalaisella lähitilalla tuotetua maitoa, joka pyörähtää Jyväskylässä pastörtointikäsittelyssä vai sekö, että ostan soijamaitoa, joka tulee Suomeen jostain muualta. Mitä painotan? Sitäkö, että soijan kohdalla minun ei tarvitse ajatella eläinten kohtelua? Vai sitäkö, että kotimaisuusasteen korkeus on tärkeä asia nykytalouden ja maailman levottoman tilanteen takia.

Mutta entäs tanskalais-ruotsalainen pihakoiramme Vili sitten! Koirahan on lihansyöjä ja tuottaa päästöjä saman verran kuin citymaasturi. Mitäs minä sitten Vilille syötän, jos emme syö enää lihaa? Kas tässä ekologinen ja ympäristötietoinen (mainitsinko jo keskimääräistä älykkäämpi) tanskalais-ruotsalainen pihakoiramme Vili on keksinyt keinon tulevia aikoja ajatellen...






Ja tästä linkistä sitten katsomaan youtubeen, jos ei muuten näy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...