Subway - eat fresh

Otsikko viittaa siihen, että ainakin eines on tuoretta, mahdollisesti myös syöjäkin!

Tänään tuli todistettua sekin, että omena voi pudota todella kauas puusta. Syntymäjärjestyksessä toinen pojistani avasi nimittäin jo toisen Subway-ravintolansa. Vaikka meikäläinen on yrittäjäperheen vesa jo kolmannessa polvessa, niin minun kohdalla tuo yrittäjyys jotenkin ei vaan näy siinä mielessä, miten se perinteisesti ymmärretään. En ole oikein koskaan onnistunut edes tinkimään kauppahinnasta. Minun yrittäjyyteni on enempi sitä sisäistä sitoutumista työhön, ihan kun tekisin itselleni. Siinä mielessä voisin pitää itseäni oman työni yrittäjänä, että tunteja ei lasketa ja työ on alinomaan mielessä, koska se on niin kivaa ja haastavaa.

Mutta lapseni ovat selvästi kauppiassukua. Esikoinen sai lahjaksi ensimmäisen kännykkänsä 14-vuotiaana (se oli isänsä käytetty kännykkä) ja myydä suikautti sen jo parin viikon sisällä ja vaihtoi voittorahoilla uudempaan versioon. Nyt hän on yrittäjänä isänsä kanssa.

Kolmas poikani on aina halunnut kaupan alalle ja hän on erikoistunut tekemään kauppaa netissä. Myös opinnot suuntautuvat osittain kaupalliselle alalle. Hän on pohtinut paljon sitä, miten hyvällä perehdytyksellä työntekijä saadaan sitoutumaan työhön ja tekemään asiakaspalvelutyötä hyvin.

Tytärkin on todella kiinnostunut kaupan alasta, mutta enempi asiakkaan roolissa - hah! Toki hän tekee yötöitä veljensä yrityksessä työaikoina, joihin ihan kaikki eivät sitoutuisi. Se kertoo sinnikkyydestä ja kiinnostuksesta työhön yleensäkin.

Mutta sitten asiaan, eli nostan hattua nuorille ihmisille, jotka uskaltavat toteuttaa haaveensa, jotka ovat valmiita ottamaan haasteita vastaan ja jotka ovat valmiita tekemään töitä rakentaessaan itselleen sellaita elämää, mitä itse haluavat.