30.10.2011

Säässä sään tavalla

Ilmaston lämpenemisestä on puhuttu jo vuosikymmenet ja osa uskoo ilmiöön, osa ei. Joka kerta, kun täällä Joensuussa pakkanen pyrähtää 30 tietämiin, niin se on varma, että joku tynnyrin kasvatti kirjoittaa tekstiviesteihin, että siinä teille ilmastonmuutosta. Silloin melkein itkettää.

Kun saisi ihmiset ymmärtämään, että kaikki se, mitä näkyy omasta ikkunasta, ei tarkoita koko maapalloa. Etenkin kun sattuu asumaan maassa, missä ilmaston lämpeneminen ei vielä ole saanut kovin konkreettisia pysyviä negatiivisia ilmiöitä aikaan. Silti pohjoisten alueiden ilmasto muuttunee myös paljon!

Vaikka meillä ei normaalistikaan ole suuria tulvakausia, ei esiinny taifuuneja eikä rankkasateita, niin muutoksia on luvassa. Muualla maapallolla helleaallot, myrskyt, tulvat, kuivuus ja niiden tuomat tulipalot vaikuttavat ihmisten elinolojen lisäksi myös alueen maaperään. Erityisesti sään ääri-ilmiöt ovat niitä, mitkä puolestaan vaikuttavat maanviljelyyn ja satojen tuhoutumiseen. Jos ei ole ruokaa eikä vettä, on vaikea elää.

Minusta se on kurjinta, että meillä läntisillä teollisuusmailla, jotka olemme suurin syyllinen kasvihuonekaasujen tuottamiseen, on parhaat mahdollisuudet selviytyä. Ne, jotka ovat kaikkein vähiten syyllisiä, kuten köyhät kehitysmaat, joutuvat kärsimään eniten. Kehitysmaat sijaitsevat jo maantieteellisesti katsoen alueilla, missä ilmaston lämpeneminen tuntuu kaikkein konkreettisimmin. Maanviljelys on siellä samalla tavalla peruselinkeino kuin meillä ennen teollistumista ja kun sen perusedellytykset tuhoutuvat, ei ihmisillä ole voimavaroja muuhun. Kun kuivat alueet kuivuvat entisestään, elämän edellytykset valuvat olemattomiin.

Hyvä huono esimerkki oli Haitin maanjäristys, missä 7 magnitudin voimalla se teki huomattavasti pahempaa tuhoa kuin keskimäärin vastaavat. Syynä se, että talot oli rakennettu huonosti tai paremminkin niin, että heillä ei ole varaa rakentaa taloja kestämään maanjäristyksiä, kuten rikkaammilla mailla. Surullista! Ahdistaa! Yli 200 000 ihmistä kuoli tuosta noin vaan. Se, mikä yhteys maanjäristyksillä ja ilmaston muuttumisella on, on kiistelyjen alla.

No mitäs me täällä Suomessa, omassa pienessä lintukodossamme vähät välitämme haitilaista tai muista! Uskotko, että Suomessakin keskilämpölämpötila on kohonnut reilun asteen viimeisten 150 vuoden aikana? Uskotko, että lumipeitteen määrä pienenee ja lumitalven ajallinen osuus lyhenee? Uskotko, että sateet lisääntyvät ja kesistä tulee sateisempia entisestään ja vastaavasti sateet tulevat rankkoina ja kuivat kaudet ovat entistä pitempiä kerrallaan? Uskotko, että osa eläimistöstä kuolee sukupuuttoon, mutta niiden tilalle tulee muita lajeja? Miltä tuntuu kadottaa Saimaannorppa, jos tilalle saa petovesikirpun? Joudummeko tulevaisuudessa käyttämään entistä enemmän tuholaismyrkkyjä pitääksemme tuhoeläimet poissa sadon kimpusta? Riittääkö meillä puhdasta vettä vielä wc:n huuhteluun? Miten käy Joulupukin ja Petteri Punakuonon, jos pohjoisen lumi vähenee...

Itse asiassa, meidän olisi oltava menossa kohti uutta jääkautta, jos maapallon normaalia kiertokulkua seurattaisiin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siihenkin. Kannattaa seurata Golf-virran, pohjoismantereen jäätikköalueen ja Siperian "ikiroudan" muutoksia - siinä meille lähimmät systeemit, mitkä vaikuttavat ehkä nopeimmin elämäämme täällä pohjoisessa. No, nyt en jaksa enää. Lähden tästä patikoimaan.

Koskaan aiemmin minulla ei ole ollut kukkia ulkona marraskuun alussa. En ole suojannut niitä millään harsolla öisin. Onkohan talomme niin hatara, että kukat saavat lämpöä seinien raoista? Vai olisiko niin, että tämä syksy sattuu, taas kerran, olemaan niitä poikkeuksellisen lämpimiä syksyjä, joita jostain syystä viime vuosina on ollut melko runsaasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...