Jokunen vuosi sitten meikäläinen pääsi esittelemään sisustustaitojaan suunnittelemalla ystäväni, tuon tynnyrisaunojen tuhosta selvinneen mökkiläisen, huussin uuteen uskoon. Ällistyin itsekin, niin hieno tuli lopputuloksesta.
Mutta nyt hän oli saanut päähänsä, että huussi on saneerattava ja samalla loppuu erinäisten tuotosten taltioiminen manuaalisesti muovisankosta ihan ite kaivettuun maakuoppaan. Ja niinpä hän ostaa päräytti kuivikekäymälän - kun lisäksi halavalla sai.
Niinpä ajoimme aamun valjettua Pupulaan ja aloitimme urakan purkamalla entisen huussin sisärakenteet. Siinä ei kauaa nokka tuhissut ja pian huussi oli tyhjempi kuin koskaan aiemmin! Onneksi jätehuolto oli toiminut moitteettomasti! Sekä pohja että muu ympäristö oli todella siistissä kunnossa. Minulla oli toki varalta hengityssuojain, mutta sekin lähinnä myyräkuumeen varalta.
Kun olimme purkaneet huussin sisäosan niin olisihan se pitänyt arvata, että homma jatkui. Päätimme tehdä lattiaa varten koolingit. Mikäs siinä, tuumasta toimeen vaan! Ex-savusaunasta löytyi sopivat lankut ja sitten mitattiin ja sahattiin ja mitattiin uudestaan ja taas sahattiin. Eli oli hieman mittavirhettä, mikä johtui pääasiassa kieroista lankuista ja seinistä ja vasta toissijaisesti omasta osaamisestamme. Jossain vaiheessa irtosi myös liiterin ja huussin väliseinä - se oli ollut kiinni noin kolmella naulalla. Mutta eipä se meitä haitannut, jäihän ovi sentäs paikoilleen.
Ja sitten otettiin ristimitat.
Ja sen jälkeen piti tehdä pari kikkaa, mitä meiltä ammattilaisilta aina löytyy smurffihousujen taskuista. Kikkojen lisäksi löytyy aina lopikka.
Noin 5 tunnin aherruksen jälkeen päätimme lopettaa. Huussi jäi hyvään vaiheeseen! Ensi kerralla pääsemme jatkamaan joko katosta tai lattiasta tai seinistä. Ja keritään suunnitella jo sisustustakin. Hyvä siitä tulee!!!
Blogin tavoitteena on ilahduttaa myös lukijaa tarinoilla erään opettajan kokemuksista ja tulkinnoista työssä ja kotona. Ja nyt, eläkkeellä ollessa aika synkkää tuntuu olevan. Vääryydet ja epäoikeudenmukaisuus saavat postaamaan, vaikka haluaisin kirjoittaa kaikesta iloisesta. Kirjoitustaitokin on välillä hukassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä pitäisi saada uusi alter ego
Vili, tuo älykäs ja hyvätapainen tanskalais-ruotsalainen pihakoiramme, oli tavallaan alter egoni. Tai minä olin sen, mistäs tuonkin tietää....

-
No tulipa taas kerran todistettua, että ei ole meikäläisen opinnot menneet hukkaan. Olen meuhkannut jo vuosia siitä, että kuluttajan olisi t...
-
Tynnyrisauna-ystäväni mökillä nökötti elokuussa yhä laavu, jonka olimme tehneet väliaikaista käyttöä varten kolmisen vuotta sitten . No, äkk...
-
Kylläpä on vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta. Kaikkea on tapahtunut, enimmäkseen kivoja juttuja. Silti on jotenkin ollut takkuist...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti