Keitän aina kahvit Pupulassa laavulla, kunnon nokipannukahvit. On hyvää! Nyt tein poikkeuksen ja mukana oli todella erikoinen kahvisetti. Nimittäin sellainen pussi, minne kaadettiin kiehuvaa vettä sen mukaan halusiko tummoo vai vaalleeta, noin murteella ilmaistuna. Pussissa oli siis porot valmiina. No ei muuta kuin testimään.
Vähän mietitytti kertakäyttökulttuuri, mutta piti uhrautua. Kahvi oli peräisin Väli-Amerikan Hondurasista. Voivoi! Maa on kuuluisa sotilasjuntasta, korruptiosta, rikollisuudesta, luonnonkatastrofeista ja suunnattoman suurista tuloeroista. Noin 66% väestöstä elää köyhyydessä ja maanviljely työllistää eniten eli n.38% väestöstä. Ei tekisi mieli vierailemaan, sillä maa on Väli-Amerikan yksi turvattovimmista ja vähiten kehittyneistä valtioista. Aiemmin Hondurasista vietiin vain banaaneja ja kahvia. Nyt on yritetty laajentaa viljelyä ja tupakka, puuvilla, palmut ja sokeriruoko ovat tärkeitä tuotteita. Eipä nuo niin kovin kivoilta nuokaan tuotteet kuullosta ympäristötuotannon kannalta. Mutta jostain se elanto on sielläkin revittävä.
Vesi kiehui ja kaadoin pussiin vettä. Sitten piti oottaa hetki kuten hyvän kahvin keittoon kuuluukin. Lopuksi kahvit kuksaan ja maistamaan. Oli hyvää! Pussin mukaan siitä tulee kaksi puolentoista desin kupillista. Pussin kyljessä luki "reuseable" ja tulkittiin niin, että laitetaan vielä tulemaan sumpit! Nekin maistui paremmalle kuin Abc-rännikahvi.
Hyvin siis meni ja vaikka tuo kertakäyttökulttuuri hieman kolkuttikin meikäläisen ympäristöomaatuntoa, niin olihan tuo sentäs reilun kaupan tuote ja saanut vielä EU:n luomutuotteenkin merkin (mitä kyllä hieman epäilen).
Blogin tavoitteena on ilahduttaa myös lukijaa tarinoilla erään opettajan kokemuksista ja tulkinnoista työssä ja kotona. Ja nyt, eläkkeellä ollessa aika synkkää tuntuu olevan. Vääryydet ja epäoikeudenmukaisuus saavat postaamaan, vaikka haluaisin kirjoittaa kaikesta iloisesta. Kirjoitustaitokin on välillä hukassa.
3.11.2019
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä pitäisi saada uusi alter ego
Vili, tuo älykäs ja hyvätapainen tanskalais-ruotsalainen pihakoiramme, oli tavallaan alter egoni. Tai minä olin sen, mistäs tuonkin tietää....

-
No tulipa taas kerran todistettua, että ei ole meikäläisen opinnot menneet hukkaan. Olen meuhkannut jo vuosia siitä, että kuluttajan olisi t...
-
Tynnyrisauna-ystäväni mökillä nökötti elokuussa yhä laavu, jonka olimme tehneet väliaikaista käyttöä varten kolmisen vuotta sitten . No, äkk...
-
Kylläpä on vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta. Kaikkea on tapahtunut, enimmäkseen kivoja juttuja. Silti on jotenkin ollut takkuist...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti