Mielenkiintoista on, voidaanko fosfaatin käyttö todella kieltää pyykinpesuaineissa vain sen perusteella, että fosfaattien fosfori rehevöittää vesistöjä. Meillä Suomessa on aika kattava jätevedenpudistusjärjestelmä, joten ongelma tulee vain siellä, missä pyykinpesuvedet joutuvat käsittelemättä vesistöön. Joensuussa saadaan n. 97% fosforista talteen jätevedenpuhdistamolla. Yhteen pesukoneelliseen laitetaan pehmeän veden alueella n. 50 g pyykinpesuainetta. Pitääpä tarksitaa, paljonko tuossa 50 grammassa on itse fosforia. En löytänyt, montako koneellista keskiverto kotitaloudessa pestään pyykkiä vuodessa. Eli mikähän tämä suoraan pesuvesistä joutuneen fosforin määrä on?! Pitääpä etsiskellä vielä tietoa.
Ristiriita tulee siinä, että erään kuluttajatutkimuksen mukaan kotitaloudet pesevät entistä pienempiä koneellisia, vaikka pesukoneiden kokomäärät suurenevat. Pestään siis vajaita koneellisia usein, mutta todennäköisesti yliannostellaan aineet. Tutkimus oli vanha, mutta todennäköisesti se pitää edelleen paikkansa. Aika harva tietää, mitä eroa on pehmeällä ja keskikovalla vedella.
Maaperässä on fosforia ja sitä levitetään pelloilla tästä perusfosforin määrästä riippuen 14-16 kg hehtaarille. Poissa ovat nuo 80-luvun ajat, jolloin pelloille saatettiin kipata sitä jopa 35kg/ha sen kummemmin miettimättä, mitä sille tapahtuu sen jälkeen, kun satokausi on ohi. Ja tapahtuihan sitä; ylimääräinen fosfori alkoi rehevöittämään vesistöjä. Irwin lauloi Lievestuoreen Liisasta ja Kirka Varrella virran ja Hectorkin Lapsuuden lopusta.
Nyt on käynyt niin, että muutaman viimeisen vuoden aikana fosforin hinta on kuulemma jopa nelikertaistunut. Maaviestin (4/2008) mukaan näillä hinnoilla fosforin taulukkoarvojen suositukset eivät ole kannattavia. Fosforin määrää pitää siis vähentää kustannussyistä!!! Ja kun oikein on tutkittu, niin on saatu tuloksia, että ainoastaan peruna, sokerijuurikas ja maissi edes kaipaavat tuota pahamaineista lannoitetta. Maanviljelijät ovat siis vuosikymmenet syytäneet pelloille ihan turhaan kemikaaleja, josta tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Oliko tämä tutkimus yllätys? Jos oli, niin kenelle?!
Myös mansikit ovat päässeet arvoon arvaamattomaan, sillä niillä maatiloilla, joilla on vielä karjaa, fosforin käyttö on silkkaa rahanhukkaa. Lannoitteen asian ajaa karjanlanta. Olikos tämäkään uutta?! Mitä sinne pelloille laitettiin ennen kuin lannoitetehtaat aloittivat tuotantonsa? Ettei vaan olisi ollut karjanlantaa. Erityisesti siat ovat kunnostautuneet asiassa, sillä niiden lannassa on enempi fosforia kuin lehmien! En jaksa jauhaa luomusta, mutta siis ennen luomuruoka oli kaikkein köyhempienkin tavoitettavissa, koska se oli ainut tapa tuottaa satoa. Nyt luomutuotteista on tullut elitististä - monesti korkean hinnan takia.
Maanviestiä lukiessan kuullosti todella oudolta, että em. todistelujen jälkeen todettiin kylmän viileästi, että jos fosforin hinta laskee, niin voidaan palata taulukkosuositusten lannoitemäärään. Ettei vaan kyseessä olisi taas kerran pelkästään raha! Tai se, että Kemirankin omistaa nyt joku norjalainen jättiyhtiö.
Mutta, sitten tulee se varsinainen pahis! Henkilö, joka pesee pyykkiä pesukoneella. Siinä oiva syntipukki fosforikeskusteluille. Jos minä pesen pyykkiä paikassa, missä ei ole jätevesijärjestelmää ja heittää hulautan pesuvedet (50g/5kg) maahan, mistä ne hiljalleen valuvat järveen, olen todella paha ihminen. Mutta jos vastaavasti viljelen maata ja humautan fosfaattikuorman (15kg/ha)sinne pellolle, mistä se vähitellen maaperän kautta valuu rehevöittämään vesistöä, olenkin ihan ok.
Onko tämä ihan ok? Minusta ei ole! Niin pitkään, kun pelloille ja muuhun maaperään saa iloisena levittää fosforia mielettömiä määriä verrattuna suhteessa pyykinpesukoneiden fosforikuormitukseen (siis kyseessä ne kohteet, joissa EI ole jätevedenpuhdistamoa), kapinoin. Luulen, että rikkoontuneiden pesukoneiden korjaaminen ja uusien hankkiminen, kuitujen pilalle meno ja ihoärsytykset ovat iso painolasti elinkaarta tutkittaessa. Mitä tapahtuu mm. mikrokuidulle, mikä ei toimi enää zeolittiipesujen jälkeen. Mikä on sen elinkaari, jos käyttöikä laskee 90% suhteessa fosfaattia sisältävään pyykinpesuaineeseen. Nyt alan kuumeta! Nyt pitää lopettaa.
Tuloksia odotellessani turvaudun pesupähkinöihin. Näitä tuodaan sitten Intiasta. Elinkaarikuormitus ollee silti pienempi kuin kemikaalipyykinpesuaineiden. Mutta matka on silti pitkä. Aina on jotain...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti