Vili innostui niin tuosta SE-romun löytämisestä, että haluaa aina välillä lähteä heittämään rundia ja tarkkailee samalla tosi tarkasti, josko löytäisi muutakin mielenkiintoista. Kyllä tiedän, että autolla ajaminen on todella haitallista ympäristön kannalta ja Suomessa kun ollaan, niin metsään pääsisi ihan kävelemälläkin. Edes se, että raahaisimme jonkin aiemmilta reissuilta löytämämme hetekan, Jaamankankaalta keräämämme Suomen armeijan harjoitusammunnoissa käytetyt hylsyt, tyhjät metallikanisterit, jne. ei riitä sovittamaan autolla patikoimaan lähtemistä.
Tämä on varmaankin kaikkein kovin paikka minulle ja autoilu peittoaa monet pienet ekotekoni eikä siis tee minusta keskivertokansalaista kummempaa; toteuttajana. Vai olenko liian ankara itselleni ja vaadin liikaa? Olisiko vaan myönnettävä, että Suomessa välimatkat ovat pitkiä, julkinen liikenne liian harvaa ja omat työajat kaikkea muuta kuin säännölliset? Vai olenko sittenkin löysäilijä, joka tekee tiukkoja ekovalintoja silloin, kun se itselle sopii, mutta menee aidan alta heti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, eli lähtee patikoimaan 15 km päähän Jaamalle, kun voisi siirtyä omalta pihalta harjulle? Mutta matkailu avartaa, eikös?
Töissä tarvitsen autoa, en tietenkään aina, mutta usein. Voisin toki lähteä Nurmekseen opettamaan julkisilla, mutta se koneiden kuljetus olisi melko kohtuutonta. Toki voisin lähteä kotoa jo 6.15 linja-autolla, keritäkseni 8.00 alkaville tunneille. Tai voisin pummia kyydit työkaverilta, joka asuu parin kilometrin päässä, mutta olisi varmistettava, etten joutuisi Nurmekseen, Kiteelle, Ilomantsiin tai muihin lähikuntiin Joensuun sijasta. Toki voisin kulkea matkan pyörälläkin. Matka on kuitenkin huomattavasti pitempi, kuin se suositeltava "helposti kuljettava pyörämatka", mille ei edes kannata ottaa autoa, koska se ei kerkiä tasata edes bensankulutusta. No, bensankulutus kyllä tasaantuu silloin, kun annan autoni kimppakäyttöön, eli jotain ekologista käyttöä sillekin kotterolle löytyy.
Blogin tavoitteena on ilahduttaa myös lukijaa tarinoilla erään opettajan kokemuksista ja tulkinnoista työssä ja kotona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuka pelkäsi mustaa miestä?
Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...
-
Tynnyrisauna-ystäväni mökillä nökötti elokuussa yhä laavu, jonka olimme tehneet väliaikaista käyttöä varten kolmisen vuotta sitten . No, äkk...
-
No tulipa taas kerran todistettua, että ei ole meikäläisen opinnot menneet hukkaan. Olen meuhkannut jo vuosia siitä, että kuluttajan olisi t...
-
Tänä talvena on satanut melkoisesti lunta. Keli on ollut myöskin melko lauhaa joten on selvää, että lumen paino on lisääntynyt päivä päivält...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti