Olin ostamassa joulukortteja. Ostamassa? Eikäs ne pitäisi tehdä itse? Varmaan löytyisi nurkista vielä vanhoja pakkauskartonkeja, josta saisi kauniita kortteja leikkelemällä vaikka kierrätyslehdistä omintakeisia kuvioita ja tuunamalla ne vanhosta sukista purkamalla villalangalla. Liimankin voisi keittää vanhoista sianluista, mitkä olisi saatu kaivamalla ne naapurin koiran maakuopista hyvissä ajoin enen roudan tuloa. Pitäisi vaan toivoa, että naapuri ei olisi yrittänyt syöttää hurtalleen tanskalaista possua - hyihyi!
Tai siis miksi pitäisi ollenkaan lähettää Itellan kautta postikortteja, mitkä ensin Joensuusta rahdataan rekalla Kuopioon, pläjäytetään lajittelukoneeseen ja tungetaan postisäkissä Joensuuhun palaavaan rekkaan? Että onko oikeesti kummoinen ympäristöihminen, jos ei voi pyörällä sinkuttaa viemässä kortit tuttujen postilaatikoihin tuon turhan 280 km:n Kuopion keikan sijasta? Ei ole!
Mutta annetaan Itellan aivopesun vaikuttaa hetkellisesti ja uskotaan, että "Taloudellinen ajotapa, reittioptimointi, kuljetusten yhdistely, vaihtoehtoajoneuvojen osuuden kasvattaminen 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä" on toteutunut. Tai toivotaan, että juuri ne minun lähettämäni kortit kuljetettaisiin Itellan hienoilla sähkömopoilla. Ladataankohan niihin sähkö muuten ydinvoimalasta vai tuulimyllytuotannosta... Tai olisiko kovin ympäristöteko, että laittaisinkin ne kortit NETpotin kautta. Mutta voih, mitenkäs se minun äitimuorini saisi joulukortin luettua, kun ei ole paralla edes nettiä?!
Takaisin korttiongelmaan siis. Koska minulla oli kuutonen piirustuksesta ja luovuuteni oli huipussaan vain raidallisten poppanatekstiilien suunnittelussa Kotiteollisuuskoulussa, niin eihän näiden tarpeiden varassa voi tehdä muuta, kuin suunnata kirjakauppaan.
Ostanko joulukortin, mikä on valmistettu Suomessa alusta loppuun teollisesti? Vai ostanko kortin, mikä on tehty pieninä erinä käsityönä alusta loppuun asti Suomessa? Vai ostanko kortin, mikä on suunniteltu Suomessa mutta painettu Kiinassa ja tuotu konttikuljetuksena laivalla tänne? Vai ostanko kortin, mikä on Hollannista tuotetulle ekopaperille valmistettu? Myös Enkusta saisi 100%:sta kierrätysmateriaalista valmistettuja kortteja. Vai lähettäisinkö itse digikamerallani ottaman kuvan valokuvausliikeeseen sähköpostilla ja antaisin heidän painattaa upeat yksilölliset jouukorttini? Tai peräti, tulostaisin koulun (ei tietenkään meidän oman!) kopiokoneella illan pimetessä korttini aivan itse? Hah!
No, kortissa olisi tietysti hyvä olla joku kuvakin. Joku mielellään Jouluuun liittyvä. Minusta Jouluun liittyy Jeesus, kirkko, Betlehemin tähti yms. kirkolliseen juhlaan viittaavia elementtejä. Niin miten voi olla niin vaikeaa, että ei löydy?! On tonttua, on joulupukkia, on lahjoa, on joulukoiria, joulukissoja, jopa lanttulaatikosta kuva! Mitä sinä ajattelisit, jos lähettäisin sinulle Joulukortin, jossa olisi kuva kärähtäneestä joulukinkusta omena suussa? Olisiko se pieni vinkki, että ensi vuonna paremmalla menestyksellä...
Näitä kun pähkäilin, niin joulumieli oli laskenut sen verran alhaiselle tasolle, että ei tehnyt mieli lähettää yhtään joulukorttia. Jos leipoisin jouluppareita ja söisin ne sitten ite.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Tynnyrisauna-ystäväni mökillä nökötti elokuussa yhä laavu, jonka olimme tehneet väliaikaista käyttöä varten kolmisen vuotta sitten . No, äkk... -
No tulipa taas kerran todistettua, että ei ole meikäläisen opinnot menneet hukkaan. Olen meuhkannut jo vuosia siitä, että kuluttajan olisi t... -
Tänä talvena on satanut melkoisesti lunta. Keli on ollut myöskin melko lauhaa joten on selvää, että lumen paino on lisääntynyt päivä päivält...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti