Tavoitteenani on havainnoida, raivostua, syyllistää, neutraloitua, kannustaa, rohkaista, selittää, hakata reikää isommaksi tynnyriin..! Ja saada edes pienenpieniä muutoksia positiiviseen suuntaan elinympäristöämme ajatellen. Ehkä tavoittelen kuuta taivaalta; pelkästään oman esimerkkini avulla voisin saada positiivista muutosta aikaiseksi, mutta vain itsessäni. En ole esimerkillinen itsekään, mutta ainakin yritän. Sekin on jo paljon - onhan!
Ympäristöherännäisyyteni koin 1990-luvun puolivälissä. Siitä alkaen olen tietoisesti pyrkinyt laajentamaan ymmärräystäni, etsinyt tietoa maapallon tilanteesta eri maiden osalta, yrittänyt ymmärtää, mitä on ylipäätään tapahtumassa. Se ei ole helppoa, mutta erittäin mielenkiintoista. Olen huomannut, että tieto ei lisä tuskaa vaan saa ajattelemaan laajemmin; emme voi ajatella asioita vain suomalaisuuden näkökulmasta. Tai toki voimme, mutta se ei ole viisasta.
Viime vuosina ympäristöasioista on tullut tietoa tuutin täydeltä. Olen viidentoista vuoden ajan kerännyt mielenkiintoisia lehtiartikkeleita ympäristöasioista ja nyt alkaa tuntua siltä, että aamulla lehteen jää vain raamit, kun kaikki mielenkiintoiset artikkelit leikkaa siitä irti. Meissä ihmisissä on tyypillinen piirre, että jos asia ei kiinnosta, niin käännäme sivua, vaihdamme kanavaa, suljemme silmät... Tämän takia löytyy yhä ihmisiä, jotka eivät todellakaan ole kuulleet mitään ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, ainakaan Suomea koskevaa. Ajattelu noudattelee pitkälti seuraavanlaista suoraviivaista polkua: "Ja pyh; jos jossin vinkuintiassa nyt muutamalta miljoonalta loppuukin puhdas juomavesi, niin tuskin ne tänne kylmään pohjolaan asti selviytyvät. Rautaa rajalle!" Näin se menee, harmillista.
Olen etuoikeutettu, sillä Maija Vilkkumaan sanoin "mulla on valtaa mä koulutan muita" ja pääsen siis keskustelemaan ja innostamaan ihmisiä huomaamaan muutokset elinympäristössämme eri puolella maailmaa ja jopa täällä kotimaassa. Ei tarvitse opettaa, riittää kun saa sytytettyä kipinän, valtavan tiedonjanona ja hingun etsiä totuutta. Aivan mahtavaa!!!
Blogin tavoitteena on ilahduttaa myös lukijaa tarinoilla erään opettajan kokemuksista ja tulkinnoista työssä ja kotona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuka pelkäsi mustaa miestä?
Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...
-
Tynnyrisauna-ystäväni mökillä nökötti elokuussa yhä laavu, jonka olimme tehneet väliaikaista käyttöä varten kolmisen vuotta sitten . No, äkk...
-
No tulipa taas kerran todistettua, että ei ole meikäläisen opinnot menneet hukkaan. Olen meuhkannut jo vuosia siitä, että kuluttajan olisi t...
-
Tänä talvena on satanut melkoisesti lunta. Keli on ollut myöskin melko lauhaa joten on selvää, että lumen paino on lisääntynyt päivä päivält...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti