6.6.2011

Jännitystä kerrakseen...

Mietin tuossa äsken, että meidän opettajien työ on melkoista tietotekniikan hallintaa, jatkuvaa oman ammattitaidon ylläpitämistä, uusiin haasteisiin tarttumista, innostavalla tavalla ammattialamme esilletuomista / kouluttamista ja yhteistyötä työelämän kanssa. Kun on ollut poissa siitä työelämästä, mihin kuitenkin valmentaa opiskelijoita tai yritysasiakkaita, on pystyttävä olemaan uskottava. Kompetenssin on oltava korkealla. Esimiesten on pystyttävä luottamaan siihen, että me opettajat tiedämme ihan oikeasti, mitä työelämän vaatimukset ovat ja miten ne opitaan mahdollisimman nopeasti, helposti ja laadukkaasti.

Miten siis vakuutamme esimiehet siitä, että meihin voi luottaa, tiedämme tarkkaan, mitä teidän työntekijöiltänne edellytetään? Millainen on meidän asiakassuuntaisuutemme? Vai onko niin, että tiedämme tarkkaan vain sen, mitä tutkinnon perusteet heiltä edellyttävät? Miten siis vastaamme haasteeseen? Tutkinon perusteet kun eivät missään nimessä ole sellaiset, että kovinkaan monessa niiden vaatimuksia tarvittaisiin niin laajasti, kuin ne edellyttävät. Sen olemme huomanneet tutkintoja järjestettäessämme.

Minusta erityisesti yrityskoulutukset ovat niitä, joissa on tehtävä todella paljon yhteistyötä, jotta asiakas saa mistä hän maksaa. Silloin on oltava hyvä tuote, hyvä maine ja hyvä onnistumisprosentti - mielellään yli 100. Niinhän hyvästä palvelustakin sanotaan; kun saa jotain pientä extraa, niin se lisää entisestään onnistumisen tunnetta.

Millaiset ennakko-odotukset kuulijoilla on opettajan suhteen? Millainen maine on oppilaitoksellamme yleensä; millaista palvelua on totuttu saamaan? Millainen on varsinainen koulutustilanne; saako sieltä vastauksia kysymyksiin, miten vuorovaikutus sujuu, toimivatko videot ja onko kahvi ja pulla maukasta? Tuntuuko siltä, että työaika ei mennyt hukkaan, vaan koulutuksen aikana vahvistui tiettyjä asioita, tuli myös uutta tietoa, heräsi kiinnostus johonkin ja syttyi innostus omaa työtä kohtaan?

No miksi otsikko on "Jännitystä kerrakseen"? Koska jokainen yrityskoulutuspaikka on erilainen, jokainen kuulijakunta on erilainen, isossa ryhmässä on haastavaa kohdata jokainen yksilönä, on uskallettava muuttaa asiaa ja esitystapaa analysoimalla koko ajan koulutuksen aikana yleisön reaktioita, on uskallettava panna itsensä likoon. Ja mikä tärkeintä, on oltava luonnollisesti osa yleisöä itsekin. Silloi auttaa, että koulutus on suunniteltu asiakkaan kanssa; puhutaan niistä asioista, mitkä ovat tilaajalle tärkeitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...