3.6.2011

Juhlista jaloin, loppuhuipennus

Todella upeeta! Meikäläisen organisaatiotaito, lähisukulaisiin kohdistuva lievä painostus ja eilinen Helatorstai mahdollistivat sen, että meikäläinen pystyi viettämään tänään ihan rennon vapaapäivän.

No eilen siivosin 2 ½ tuntia, kävin ostamassa vielä yhden yrtin Liperin kukkapuutarhasta ja loppuillan vahdin, kun mies ja tytär pesivät ja kuivasivat kuohuviinilaseja ja tekivät muitakin pieniä juhla-askareita. Aika helppoa, eikös vain! Sitä ennen olin kyllä luennoinut aiheesta "Yhdessä tekemisen lyhyt oppimäärä - hetki ennen alkuräjähdystä". Ilmeisesti esitelmästä innostuneena auttamistaso koheni huomattavasti...

Tänään sitten olin assistenttina, kun tytär leipoi ystävänsä kanssa kaksi hyytelökakkua. Lisäksi kävimme ostamassa Kontista kauniin pellavaliinan, hintaan 2 euroa 30 senttiä. Ei mitään stressiä, ei paineita huomisesta, vaan joimme torilla kahvit, valitsimme kukat kahvipöytään, kävin maksamassa pojan paitaostoksen, hain piirakat ystävän pakastimesta. Kauppareissun jälkeen katoin noutopöydän astiat valmiiksi ja hain vielä metsästä kauniit koivunoksat kuistille. Ihan kiireettä!

Sain kuppeja lainaan poikien morsmaikuilta eli potentiaalisilta miniäehdokkailta. Ja yksi heistä esittelee taitojaan tekemällä voileipäkakut! Hienoa! Onneksi aloitin kaiken ajoissa. Onneksi tein tarkan suunnitelman tehtävistä. Onneksi olen saanut apua töihin. Juhlat eivät synny ihan itsestään, vaikka miten kotikutoista yrittäisi tehdä.

Tyttö kritisoi, että meillä on liian puhdasta! Miten 21 vuotta vanhoista puulattioista, missä ei ole lakkaa enää jäljellä, saa siistit?! No, levittämällä mattoja kriittisiin pisteisiin. HAH!

Nyt unta palloon ja huomenna juhlimaan!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...